Kirjoittajat:
- Emmi Räsänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Linda Qvick, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Aino Palmén, Metropolia Ammattikorkeakoulu
On tärkeää, että ruoka on monipuolista, värikästä ja tottakai maukasta. Kuitenkin yhdessä nautittuna se maistuu vielä paremmalle. Jo päiväkodista saakka vietämme lounashetket yhdessä, tämä jatkuu aina koulusta työpaikkaruokaloihin. Eläkkeelle jäätäessä tavan ylläpito muuttuu kuitenkin haastavaksi – lähes mahdottomaksi. Osalla saattaa lounasseurana olla esimerkiksi kumppani tai satunnaisesti ystävä tai sukulainen, mutta etenkin yksin asuvat seniorit ovat usein vailla ruokaseuraa.
Taajama-alueella etäisyyksien ollessa pitkiä on haastavaa matkustaa vain lounashetkeä varten, mutta pääkaupunkiseudulla olisi valtava potentiaali yhteisöllisten hetkien toteuttamiseen. Toisaalta, tarvitsisiko lounashetkiä varten aina matkustaa? Digitaalisten työvälineiden yleistyessä myös ikäihmisten keskuudessa voitaisiin lounashetket järjestää myös verkossa.
Senioreiden ravitsemuspalveluiden kehittämisestä löytyisi todennäköisesti markkinarako, jota yritykset voisivat palvelun tarjoajina hyödyntää entistä enemmän. Senioreiden hyvinvointi tulisi olla Suomessa kaikkien yhteinen tahtotila. Julkisen terveydenhuollon, yksityisen- ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voisi siis kehittää palveluita, jotka todella vastaavat senioreiden tarpeita.
Yhteisten lounashetkien merkitys
Senioreiden toimintakyvyn edistämisessä tulisi huomioida terveyteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Yhteisten lounashetkien järjestäminen voi olla hyvinkin tehokas tapa edistää terveyttä, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin kolmeen osa-alueeseen. Kotona jaksaminen ei välttämättä riitä ruuanlaittoon tai ruokailu voi jäädä laadultaan heikoksi. Yhteisillä ruokailuhetkillä voidaan siis edistää fyysistä ravitsemustilaa tarjoamalla monipuolista ruokaa. Samalla voidaan tarjota tietoa ruokailutottumusten merkityksestä terveyden kannalta erilaisilla julisteilla tai ruuan kanssa jaettavilla pienillä esitteillä.
Passiiviselle ja kotonaan paljon aikaa viettävälle ikäihmiselle lounaspaikkaan liikkuminen voi olla merkittävä lisäys päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi yhdessä syöminen ja seurustelu tarjoavat sosiaalista virikettä, mikä voi vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Sosiaalinen kanssakäyminen on myös hyvää aktivointia aivoille. Lounaan yhteydessä olisi myös oiva tilaisuus mainostaa erilaista harrastustoimintaa.
Erilaiset mahdollisuudet lounastamiselle
Lounaalle mennään perinteisesti joko työpaikkaravintolaan syömään tai ravintolaan, joka tarjoaa lounasta tiettyyn kellon aikaan. Monenlaiset muut palveluntuottajat lounasravintoloiden lisäksi tarjoavat myös mahdollisuuksia lounaalle. Useat palvelutalot, terveysasemat ja seurakunnat tarjoavat sitä myös edulliseen hintaan. Etenkin korkeakoulujen ravintoloissa on mahdollista käydä syömässä omakustanteisesti – oli sitten minkä ikäinen tahansa. Näissä paikoissa et taatusti ole ainoa ruokailija, vaan ravintoloista löytyy kaikenlaisia ja -ikäisiä ruokailijoita.
Palvelutaloissa, terveysasemilla ja seurakunnissa on mahdollisuus tavata myös muita ruokailijoita ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Yhteiset ruokailuhetket tukevat myös seniorin toimintakyvyn eri osa-alueita – etenkin iäkkään sosiaalista toimintakykyä ja antavat hyvän mielen.
Lisätietoa aiheesta: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/miten-syoda/nauti-ruuasta