Senioripaku liikutti Itä-Helsingissä syksyllä 2021

Ikääntyneille tarvitaan lisää fyysistä toimintakykyä edistäviä palveluja, joihin voi lähteä matalalla kynnyksellä. Myös sosiaalisia kanssakäymisiä kaivataan pitkien koronavuosien jälkeen enemmän kuin koskaan. Näihin tarpeisiin pyrkii vastaamaan Senioripaku – Espoossa ja Vantaalla jo tuttu näky – joka kiersi nyt pilottikokeiluna pitkin Itä-Helsinkiä. Pilottia toteuttivat opettajien johdolla opiskelijatiimit Metropolia Ammattikorkeakoulusta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta. Mukana oli fysioterapia-, geronomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijoita. Joillain pakupysäkeillä pysähdyttiin vain kerran, toisilla 2-4 kertaa. Pysäkeillä kerättiin palautetta niin pakutoiminnasta kuin sopivista pysäkkipaikoista, sillä tavoitteena on jatkaa pilotointia eri opiskelijatiimien voimin ensi kevätkaudella. Alla opiskelijoiden kuvauksia kokemuksesta.

Laurean tiimi

Olemme päässeet syksyllä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan senioripakun toimintaa Itä-Helsingin alueella. Koulussa tämä on toteutettu projektinhallinnan ja viestinnän opintojaksolla. Tiimissä oli viisi fyssariopiskelijaa.

Syksyn saavutukset

Oli hienoa päästä järjestämään koko pilotin ensimmäiset kaksi pysäkkiä oman ryhmämme kanssa. Myöhemmin lokakuussa järjestimme vielä kolmannen pysäkin. Saimme hyvää kokemusta yhteistyöstä oman tiimimme sekä hankkeen johtoryhmän kanssa. Omalla toiminnallamme pääsimme vaikuttamaan senioripakun toimintaan, pysäkkien sisältöihin ja tietenkin innostamaan senioreita lähtemään mukaan toimintaan.

Oma henkilökohtainen suosikkini oli ehdottomasti back to sixties -pysäkki, jolla pidimme keppijumppaa ja kahvittelua 60-luvun musiikki taustalla. Osallistujia oli vain muutama, mutta saimme paljon positiivista palautetta ja kiitoksia heiltä. Pieni vesisadekaan ei haitannut, vaan jäimme vielä tapahtuman jälkeenkin juttelemaan osallistujien kanssa pienen katoksen alle.

Keppijumppaa Herttoniemessä – ensimmäinen pysäkki ulkona

Jatkoa varten

Pysäkkejä toteutettiin monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä ja niihin pystyi osallistumaan hyvin vaihtelevilla toimintakyvyillä. Pysäkkejä järjestettiin esimerkiksi muistisairaiden palvelutalolla, urheilukentillä ja kuntoportailla. Toivon, että senioripaku toimii jatkossakin monipuolisesti niin, että osallistuminen on mahdollista ja mukavaa oli toimintakyky millä tasolla tahansa. Tekemistä olisi hyvä saada kaikille istumakuntoisen ja urheilullisen seniorin välillä. Musiikki ja kahvitus olivat selkeitä hittejä osallistujien keskuudessa ja toivoisin myös niiden jatkuvan tulevaisuudessa osana pysäkkejä.

Talvella 2022 pakun on määrä lähteä taas liikkeelle uusien opiskelijoiden voimin!

Kirjoittaja: Essi Sarnikorpi, Laurea-ammattikorkeakoulu
Voit lukea Essin blogin myös alkuperäisenä täältä

Metropolian ja Haaga-Helian tiimi: Kuntokuusikko Myllypuron kuntoportailla

Voi että minkälaista vilskettä Myllypurossa nähtiin, kun geronomi- ja liikunnanohjaajaopiskelijat kohtasivat seniorit portailla. ”Nyt on polvet aladobia”, totesi yksi kahdeksaakymmentä taittava rouva ja vieressä mies kuittasi, ettei jaloissa olekaan tältä tuntunut vähään aikaan. Treeni oli rankka, mutta jokainen pystyi sitä soveltamaan oman lähtötasonsa, kremppojensa ja tavoitteidensa mukaisesti.

Tarkoituksenamme oli toteuttaa innostava Senioripaku-tapahtuma, jonka jälkeen ikääntyneet voisivat itsenäisesti portailla pistäytyessään kohentaa toimintakykyään saamiensa kirjallisten ohjeiden avulla. Kehitimme porrastreeniohjetta neljän tapahtuman ajan ja alun hapuilu muuttui nopeasti paikalle saapuneiden myönteisen vastaanoton ansiosta varmuudeksi. Ymmärsimme olleemme oikeilla jäljillä, kun olimme miettineet mikä innostaisi liikkumaan, minkälaista harjoitusta portailla voisi toteuttaa, miten erilaisia rajoitteita omaavat voisivat myös osallistua ja kuinka saisimme pidettyä hyvää tunnelmaa yllä koko tapahtuman ajan.

Porrastreeniä Myllypuron kuntoportailla

Muistojen herättelyä musiikilla

Alussa twistasimme lihakset lämpimiksi. Twistit olivat senioreille tuttuja nuoruudesta ja saivat lantion kiertymään mukavasti eri suuntaan hartioiden kanssa, jolloin ranka sai liikettä samalla kun nivelet ja lihakset valmistautuivat porrasaskellukseen. Treeni oli yksinkertainen, mutta vaati lihaskuntoa ja motorisia taitoja. Erilaiset askelsarjat ylös ja alas sekä punnerrukset kaiteeseen tukeutuen nostivat nopeasti punan poskille. Harjoittelu oli intensiivistä ja kesti vähän yli puoli tuntia. 

Tunnelmaa kohottava musiikki tarjosi rytmin askelille ja virkisti muistia vahvistaen kognitiivista toimintakykyä. Soittolista mahdollisti omien elämänkokemusten jakamisen muiden kanssa, mikä vahvisti myös yhteisöllisyyttä. Samalla ymmärryksemme musiikin merkityksestä ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa kasvoi.

Yhteistyötä ja taidetta ilmassa

Punaposkien heleä nauru jatkui vielä treenin jälkeen, kun osallistujat saivat höyryävät mukit käteensä. Tarjolla oli kuumaa mustaherukkamehua, kahvia sekä kiinalaista puerh-teetä. Ennen erkaantumista kuvittelimme lopuksi Myrskyluodon Maijan tunnelmissa eteemme isot valkoiset taulut, joille maalasimme laajoin siveltimen vedoin, kukin omalla väripaletillaan meren, taivaan ja luodon. Taulut otimme jokainen muistoiksi itsellemme – kuten myös paperille printatut porrastreeniohjeet, jotka onneksi mahtuivat taskuihin.

Tapahtumamme portailla kiinnosti monia itähelsinkiläisiä järjestöjä ja toimijoita. Etelä-Suomen sydänpiiri ry. osallistui yhdelle kerralle esitellen defibrillaattorin käyttöä ja opastaen 112-sovelluksen lataamisessa. Helsingin kaupungin Seniori-info oli mukana kahdella kerralla kertomassa heidän toiminnastaan ja jakamassa esitteitä. Kontulan eläkeläiset olivat kiinalaisten senioreiden kanssa testaamassa porrasohjeita ja antamassa niistä palautetta, jonka avulla oli helppo kehittää ohjeita ja toimintaa paremmaksi. Myllypuron eläkkeensaajat ottivat hienosti haasteen vastaan ja tulivat portaille treenaamaan.

Kuhunkin neljään Senioripakun porrastapahtumaan saapui 12–30 senioria. Kuntokuusikko kiittää Myllypuron portailla kohtaamiaan ihmisiä merkityksellisistä hetkistä, jotka tallentuivat muistojen arkistoihin.

Kirjoittajat: Liisa Söderlund ja Minna Niemi, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , , | Jätä kommentti

Seniorit saapuivat kokkaamaan Metropoliaan!

Metropolian Myllypuron kampuksella järjestettiin lokakuun alussa kaksi erilaista kokkikurssia senioreille: ”Sydänystävällistä ruokaa sydänkäpysille” ja ”Ukkojen ja akkojen kyökkiklubi”. Molemmat ryhmät kokoontuivat kahtena päivänä patojen ja kattiloiden äärelle. Kurssit toteuttiin monialaisesti osana opiskelijoiden MINNO-projekteja yhteistyössä Myllypuron Marttojen kanssa. Samalla testattiin Metrolian HyMy-kylän (Hyvinvointia Myllypurosta) soveltuvuutta tällaiseen toimintaan. Alla opiskelijatiimien kirjoitukset kokkikursseista.

Sydänystävällistä ruokaa sydänkäpysille

Yhdessä syöminen lisää mielihyvää, rohkaisee syömään uusia ruokia, auttaa syömään enemmän ja virittää aisteja (Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020:17). Koronapandemian myötä iäkkäät eivät ole päässeet osallistumaan hyvinvointia edistäviin tapahtumiin ja tapaamaan ikäisiään. Sosiaalinen toimintakyky on olennainen osa ihmisen hyvinvointia (Paavola & Suominen 2018:6). Kokkikurssin järjestämisellä pyrimme mahdollistamaan iäkkäiden sosiaalisten suhteiden edistämistä tekemällä yhdessä ruokaa ja tutustumalla muihin ikäihmisiin. Ikääntyneiden ravitsemussuosituksissa ruokailun psykososiaalinen ulottuvuus on myös keskeinen tekijä terveyden edistämisessä (Paavola & Suominen 2018:7).

Kokkailua suurella sydämellä

Kokkikurssi toteutettiin moniammatillisessa yhteistyössä Metropolian eri terveys- ja hyvinvointialan koulutusohjelmien opiskelijoiden kesken. Jatkoimme viime kevään innovaatioprojektiryhmän ideoiman kokkikurssin jalostamista ja kehittämistä osaksi HyMy-kylän pysyvää toimintaa. Projektiryhmämme konkreettinen tuotos oli senioreiden kaksipäiväinen kokkikurssi, jossa valmistettiin sydänystävällistä ruokaa ja tutustuttiin yhdessä sydänystävällisiin valintoihin.

Yhdessä hyvää

Kokkikurssi todettiin toimivaksi kokonaisuudeksi. Kohderyhmänä seniorit oli riittävän väljä rajaus. Osallistujat kertoivat kokeneensa erityisen mieluisaksi uusien raaka-aineiden ja reseptien kokeilemisen sekä sosiaalisen kanssakäymisen.  Monialainen ryhmämme koki, että yhteistyö vanhusten kanssa toi valmiuksia opiskeluun ja tulevaan työelämään. Kaikilla oli hauskaa ja yhdessä opittiin paljon!

Kysymyksiä jatkoon

Tilaan kaivattiin vähän lisää keittiövälineitä perusastioiden rinnalle. Lisäksi kokkikurssin rahoitus on avoinna; kulujen kattamiseen on vaihtoehtona esimerkiksi Metropolian oma rahoitus tai osallistujamaksun kerääminen. Osallistumismaksut täytyy kuitenkin pitää alhaisina HyMy-kylän toiminnan mukaisesti. Osallistujien saamisesta ja markkinoinnin toimivuudesta saatiin hyvää tietoa, mutta esimerkiksi kokkikurssin tapaamiset ja kesto ovat vielä kehitettäviä kysymyksiä. Uskomme, että säännölliset palautekyselyt osallistujilta toimisivat luonnollisena välineenä kokkikurssin jatkuvalle kehitykselle.

Lähteet:

Paavola, Saila & Suominen, Merja 2018. Katsaus ikääntyneiden ravinnonsaantiin ja ravitsemustilaan Suomessa. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä -hanke.<https://www.gery.fi/site/assets/files/1371/katsaus_ikaantyneiden_ravitsemuksesta.pdf>

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4/2020. Linkki: <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%C3%A4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y>

”Sydänkäpysten” kirjoittajat:

  • Hanna Saari, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Oona Rantala, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Ukkojen ja akkojen kyökkiklubi

Kahdeksan hengen monialainen opiskelijaryhmämme innovoi viime kevään ”Seniori, syö hyvin – voi paremmin” -tuotosta ja tämän syksyn aikana jatkoimme ideasta toteutukseen. Kokkikurssimme nimeksi valikoitui Ukkojen ja akkojen kyökkiklubi, johon osallistui viisi senioria. Kurssin tavoitteena oli jakaa tietoa senioreiden ravitsemussuosituksista ja lautasmallista. Halusimme painottaa ruoan valmistuksen helppoutta, hauskuutta ja edullisuutta sen hyvää makua unohtamatta. Kokkikurssi toteutettiin Myllypuron kampuksella lokakuun ensimmäisen viikon tiistaina ja torstaina.

Reseptien valinta

Tiistaina seniorit valmistivat Janssoninkiusausta, härkiskiusausta sekä marjarahkaa opiskelijoiden ohjeistuksella. Seniorit olivat positiivisesti yllättyneitä härkiksen kokeilusta. Torstaina vuorossa olivat kasvissose- ja nakkikeitot vähäsokerisen pannukakun kera.

Reseptit toteutettiin noudattaen senioreiden ravitsemussuosituksia. Pyrimme välttämään liiallista suolan käyttöä tai kovia rasvoja. Senioreiden ravitsemussuositusten mukaisesti korkeintaan 1/3 saisi olla kovia rasvoja ja vähintään 2/3 tulisi olla pehmeitä rasvoja. Pehmeitä rasvoja ovat esimerkiksi kasvirasvavalmisteet tai kasviöljypohjaiset rasvat. Korvasimme reseptien kovat rasvat kasvirasvavalmisteilla esimerkiksi rypsiöljyä käyttäen (VRN & THL 2020: 79). Reseptit muokattiin osallistujien ruokarajoitusten mukaisesti, esim. sipuli korvattiin allergian vuoksi paprikalla.

Kurssin onnistuminen ja palaute

Ryhmissämme oli selkeät työnjaot. Osallistujat olivat hyvin itseohjautuvia ja kannustivat toisiaan osallistumaan ruuanlaittoon. Osallistujien hyvien kokkaustaitojen vuoksi helpot reseptit eivät tuottaneet heille minkäänlaisia vaikeuksia ja ruuat valmistuivat odotettua nopeammin. Osallistujat ryhmäytyivät nopeasti ja yhteishenki oli hyvä alusta loppuun asti. Osallistujat ottivat reseptit hyvin vastaan, vaikka joillain osallistujista oli aluksi ennakkoluuloja kasviproteiinia kohtaan. Ennakkoluulot kuitenkin kariutuivat, kun ruuan maku todettiin hyväksi.  

Saamamme palaute oli pääsääntöisesti positiivista, osallistujat kokivat kurssin tarpeelliseksi ja tykkäsivät nähdä uusia ihmisiä kokkauksen merkeissä. Saimme hyvää palautetta reseptien muokattavuudesta ja helppoudesta. Kehittämisideoita olivat mm. hiussuojaverkkojen käyttö kokkauksen aikana, suojakäsineiden käytön mahdollistaminen halukkaille ja pöytätasojen sopiva korkeus. Oma ryhmämme olisi toivonut lisää kokkausvälineitä, tilavampia keittiötasoja ja parempaa ohjeistusta kodinkoneiden käyttöön.

Lähteet:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 4/2020. Linkki: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireyttä%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kyökkiklubin kirjoittajat:

  • Ida Lampinen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Jenni Westerholm, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Caisha Abdullahi Yalahow, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Anna Arjen liikuttaa Metropolian kampuksella

Helsingin kaupunki ja Metropolia järjestivät to-pe 14.-15.10.2021 Myllypuron kampuksella senioreille suunnatun Anna Arjen liikuttaa -tapahtuman. Palvelutorimallin jatkokehitys oli kirjattu Seniorit tikissä -projektin suunnitelmaan, mutta koropandemian rajoittaessa tapahtumien järjestämistä saimme tapahtuman toteutettua vasta nyt. Epäonnisesta viiveestä huolimatta tapahtuma itsessään oli erittäin onnistunut! Kahden päivän aikana talossa ja esittelypisteillä vieraili melkein 400 senioria.

Alueen toimijoiden esittelypisteitä

Paikalla esittäytyi runsaslukuinen joukko Itä-Helsingin toimijoita; erilaisia yhdistyksiä, kaupungin palveluita ja seurakuntia. Paikan päällä pystyi myös kokeilemaan sirkusvälineitä, tanssia, tuolijumppaa ja käden puristusvoimaa. Kaikki kokeilut olivat maksuttomia. Perjantaina oli myös mahdollisuus tutustua Metropolian HyMy-kylän palveluihin opiskelijoiden johdolla. Lue lisää HyMy-kylästä linkin takaa.

Kuvassa noin 20 ihmistä ja Senioripaku Myllypuron kuntoportaiden juurella
Alakiventien portaiden Senioripakupysäkki

Molempina päivinä oli lisäksi ohjattua Senioripaku-toimintaa Myllypurossa uusilla kuntoportailla. Haaga-Helian ja Metropolian opiskelijatiimi järjesti sekä taiteellisempaa että fyysisempää harjoittelua. Porrastreenissä testattiin uutta kuntoporras-treeniohjetta senioreiden käyttöön. Osallistujat saivat ohjeprintin mukaansa, ja viimeistelty versio julkaistaan näilläkin sivuilla loppuvuodesta. Videota ja kuvia löytyy Facebookin avoimelta Senioripaku-sivulta.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Senioriliikkujan ravitsemus – OSA 2: Energiaa ja suojaravintoaineita

Ikääntyneen lautasmalli koostuu yhtä suurista osuuksista hiilihydraatin ja proteiinin lähdettä sekä kasvikunnan antimia, eli jokaista kolmannes lautasellisesta. Kasviksia kannattaa käyttää myös pääruoan raaka-aineena. Lautasmallia täydennetään mieleisellä ruokajuomalla sekä kuitupitoisella leivällä, jonka päälle sipaistaan teelusikallinen pehmeää rasvaa. Seuraavaksi tarkastellaan lähemmin energiaravintoaineiden sekä kasvisten merkitystä liikkuvan seniorin ravitsemuksessa.

Proteiineja rakennusaineeksi

Ravinnon proteiinit stimuloivat proteiinisynteesiä ja ovat edellytys lihaskudoksen ylläpidolle, mutta ikääntyneellä ravinnon proteiinin vaikutus on huomattavasti vähäisempää ja stimulaatio alkaa viiveellä nuorempiin verrattuna. Ikääntyneet tarvitsevatkin suhteessa jonkin verran suuremman määrän proteiineja saadakseen saman vasteen kuin nuoremmat. Proteiinit ovat nimenomaan rakennusaineita, joten niitä tarvitaan myös esim. vammoista ja sairauksista toipumiseen. Riittävä proteiinien saanti suojaa myös lihas- ja luukadolta, kunhan huolehditaan myös D-vitamiinin ja kalsiumin riittävästä saannista. Proteiinien saanti kannattaa jakaa tasaisesti pitkin päivää eri aterioille, myös välipaloille. Aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä hyvä proteiinimäärä on noin 20-40 g/ateria. Esimerkiksi yhdestä broilerin rintafileestä saadaan noin 40 g ja lohifileestä noin 25 g proteiinia. Proteiinin saanti voi jäädä liian vähäiseksi, etenkin jos ruokahalu tai ruoanvalmistustaito on heikko. Suositeltavia proteiinin lähteitä ovat kala, kana, vähärasvaiset liha- ja maitovalmisteet sekä kasvikunnan proteiinilähteet kuten pavut, herneet ja soijavalmisteet.

Hiilihydraatteja energiaksi

Hiilihydraatit ovat sitä tärkeämpää polttoainetta, mitä tehokkaammin liikutaan. Hiilihydraattien riittävä saanti suojaa proteiinin käyttöä oikeaan tehtäväänsä eli rakennusaineeksi. Hiilihydraatit parantavat myös vastustuskykyä ja pitävät yllä hyvää vireystasoa. Laadukkaat hiilihydraatit sisältävät hyvin kuitua ja suojaravintoaineita. Esim. leipähyllystä kannattaa valita leipä, jossa on kuitua vähintään 6 g/100 g. Kuidun mukana saadaan myös tärkeitä suojaravintoaineita. Koska ikääntyneen kyky varastoida hiilihydraatteja glykogeeninä on heikentynyt, kannattaa hänen huomioida se pitkäkestoisen kestävyysliikunnan aikana nauttimalla hiilihydraattipitoinen välipala liikunnan lomassa, esim. hedelmän tai välipalakeksin muodossa. Liikunnan jälkeen nautitut hiilihydraatit auttavat palautumaan ja keräämään voimia taas seuraavaa liikuntakertaa varten.

@Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Pehmeällä rasvalla monia positiivisia vaikutuksia

Rasva on tärkeä energian lähde erityisesti kevyessä liikunnassa. Liikunnan aikana hyödynnetään elimistön rasvavarastoja. Ravinnon rasvalla on suuri merkitys maun antajana ja energian lähteenä, ja sen laatuun kannattaa kiinnittää erityistä huomioita terveyssyistä. Ravinnon rasvasta tulisi olla vähintään 2/3 ns. pehmeää rasvaa, mikä turvaa välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin, on sydänystävällistä ja vaikuttaa positiivisesti myös kognitiivisiin toimintoihin. Ruoanvalmistuksessa kannattaa käyttää kasviöljyä, kuten rypsi- tai oliiviöljyä, ja sipaista leivän päälle kasviöljypohjaista margariinia. Myös kala, siemenet, pähkinät ja mantelit ovat mainioita pehmeän rasvan lähteitä. Kala ja D-vitaminoidut tuotteet, kuten margariinit, ovat tärkeitä D-vitamiinin lähteitä.

Väriä lautaselle

Koska energiansaanti vähenee eri syistä iän myötä, mutta suojaravintoaineiden tarve pysyy ennallaan, korostuu ruoan laadun merkitys. Kasviksia, kuten juureksia ja vihanneksia, kannattaa ujuttaa ruokaan kuin ruokaan sopivassa muodossa sekä nauttia hedelmiä ja marjoja aamiaisen, jälkiruokien ja välipalojen yhteydessä. Suositeltava määrä on 5-6 kasvis/hedelmä/marja-annosta päivässä. Yksi annos tarkoittaa ”yhtä omaa kourallista” kasviksia tai marjoja tai yhtä hedelmää. Riittävästä folaatin saannista kannattaa huolehtia nauttimalla vihreitä kasviksia ja täysjyväviljaa. Paljon liikkuvien ruokahalu pysyy yleensä parempana ja ruoan määrä suurempana, jolloin suojaravintoaineitakin saadaan automaattisesti enemmän, mikäli ruokavalio on monipuolinen.

Kasvikset, marjat ja hedelmät tuovat väriä sekä antavat mukavaa makua ja vaihtelua ruokalautaselle.

Tarvitaanko ravintolisiä?

D-vitamiinilisää suositellaan kaikille ikääntyneille 20 mikrogrammaa/vrk ympäri vuoden turvaamaan riittävä saanti, koska D-vitamiinin muodostuminen iholla ja mahdollisesti myös sen imeytyminen ruoasta sekä muuntuminen aktiiviseen muotoon on ikääntymisen myötä heikentynyt. Mikäli seniori nauttii kalaa pari kertaa viikossa ja käyttää D-vitaminoituja tuotteita, voi D-vitamiinilisän vuorokausiannosta vähentää 10 mikrogrammaan. Kasvisruokavaliota noudattavien kannattaa huolehtia myös mm. B12-vitamiinin, jodin ja kalsiumin riittävästä saannista.

Lisätietoja ikääntyvän ravitsemuksesta: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Senioriliikkujan ravitsemus – OSA 1: Riittävästi monipuolista ruokaa

Tiedämme, että ikääntymisen myötä lihaskudoksen määrä vähenee ja lihasvoima heikkenee. Liikunnalla voidaan hidastaa lihaskatoa, mutta se tarvitsee kumppanikseen riittävää energiansaantia ja proteiineja, elimistön rakennusaineita. Riittävän ravitsemuksen turvaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ikääntyessä janon tunne ja ruokahalu vähenee sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytyminen heikkenee, vaikka näiden suojaravintoaineiden tarve pysyykin ennallaan. Hyvä ravitsemustila ehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista – mutta mikä parasta, se parantaa ikääntyneen vireyttä ja elämänlaatua sekä auttaa pitämään yllä hyvää toimintakykyä.

Liikunnan, levon ja ravitsemuksen tasapaino

Kun seniori innostuu lisäämään liikuntaa, on hyvä muistaa, että levon, ravitsemuksen ja liikunnan tasapainon merkitys tulee hänelle entistäkin tärkeämmäksi. Liikunnan määrä ja laji sekä ikä sinänsä vaikuttavat ravitsemukselliseen tavoitteeseen. Energiantarpeen arviointi on haastavaa ja tarve voi vaihdella suurestikin riippuen lajista ja siitä, harjoitteleeko tavoitteellisesti vai vaan virkistyäkseen. Riittävän energiansaannin turvaaminen on tärkeää, mutta etenkin paljon liikkuvalle seniorille riittävä energiansaanti voi olla haasteellista. Mistä sitten tietää, saako liikuntaa harrastava seniori riittävästi energiaa? Oleellista on, ettei paino lähde liikaa laskemaan, vaan pysyy suunnilleen ennallaan. Yli 70-vuotiaan ei pääsääntöisesti kannata laihduttaa, vaan löytää liikunnasta mielenvirkeyttä, tarmoa ja toimintakykyä arkeen.

Huolehtimalla riittävästä energiansaannista torjutaan lihaskudoksen menetystä, vastustuskyvyn heikkenemistä, loukkaantumisia, luiden haurastumista sekä pidetään yllä harjoittelun tehoa ja riittävää palautumista sekä pienennetään mahdollista ylirasituksen riskiä. Ravitsemustilaa voivat nakertaa ja nautitun ruoan määrää vähentää ruokahalun heikentymisen lisäksi myös hampaiden kunto, kylläisyyden tunteen nopeutuminen, lääkkeet ja sairaudet sekä psyykkiset tekijät kuten yksinäisyys.

Säännöllinen ateriarytmi

Seniorin energiansaannin turvaaminen on mahdollista säännöllisellä ateriarytmillä. Syödä kannattaa 2-4 tunnin välein. Aktiiviliikkujan on hyvä ajoittaa ateriat optimaalisesti liikuntaan nähden. Välipala olisi hyvä syödä 30-90 min ennen liikuntaa, muistaa energiatäydennys pitkän suorituksen aikana ja hiilihydraattipainotteinen välipala harjoituksen jälkeen 30 min sisällä, jotta palautuminen käynnistyy saman tien. Palauttavassa välipalassa voi olla mukana myös jotain proteiinipitoista, kuten leivän kanssa lasi maitoa tai jogurttia. Runsaasti liikkuvalle pelkkä hedelmä palauttavana välipalana saattaa olla liian kevyt.

Ikääntyneen vatsalaukku tyhjenee hitaammin, jolloin kylläisyyskin tulee nopeammin. Niinpä välipalojen monipuolinen koostaminen on seniorille sitä tärkeämpää, mitä pienempiä pääaterioita hän jaksaa syödä. Aterioiden ja välipalojen monipuolisuus tarkoittaa riittävän proteiinin ja energian saannin turvaamisen ohella myös värikkyyttä eli kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuolista käyttöä. Uusiin kasviksiin kannattaa tutustua rohkeasti ja muistaa, että esim. kasvispakasteet ovat yhtä hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä kuin vastaavat tuoretuotteetkin. Tärkeän kuidun määrä ei vähene, vaikka kasvikset kypsentäisikin. Jokaisella aterialla on hyvä täyttää kolmannes lautasellisesta kasviksilla.

Huolehditaan nestetasapainosta

Kehon nestepitoisuus laskee iän mukana. Ikääntyneellä munuaisten kyky väkevöittää virtsaa nestevajeessa heikkenee eli virtsan volyymi kasvaa. Kun tähän lisätään heikentynyt janon tunne, mahdollisten lääkkeiden aiheuttamat nesteenmenetykset sekä liikunnan lisäämä hikoilu, on senioriliikkujan nestevajeen riski suurentunut. Normaalitilanteessa nesteen tarve on 1-1,5 litraa/vrk ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Liikunnan aiheuttama nesteen lisätarve vaihtelee liikunnan ja ilman lämpötilan mukaan. Keskimäärin tulisi juoda 0,5-1 litraa/tunti yli tunnin liikuntasuorituksen aikana ja huolehtia jo ennen liikuntasuoritusta hyvästä nestetasapainosta. Liikunnan jälkeen on syytä korvata nestehukka 1,5-kertaisena – vähitellen nestettä nautiskellen. Paras janojuoma on vesi. Mehuja ja muita sokeripitoisia juomia suositellaan normaalisti vain yksi lasillinen/vrk, eli tuoremehulla voidaan korvata yksi hedelmäannos. Maitopohjaiset juomat ovat hyviä proteiinin ja energian lähteitä.

Toisessa osassa mennään hieman pintaa syvemmälle ja käydään läpi eri energiaravintoaineiden merkitystä senioriliikkujan kannalta.

Lisätietoja ikääntyneen ravitsemuksesta: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Yhteisöllisyyttä ruokahetkiin – yhteiset lounashetket osaksi ikäihmisten arkea

Kirjoittajat:

  • Emmi Räsänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Linda Qvick, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Aino Palmén, Metropolia Ammattikorkeakoulu

On tärkeää, että ruoka on monipuolista, värikästä ja tottakai maukasta. Kuitenkin yhdessä nautittuna se maistuu vielä paremmalle. Jo päiväkodista saakka vietämme lounashetket yhdessä, tämä jatkuu aina koulusta työpaikkaruokaloihin. Eläkkeelle jäätäessä tavan ylläpito muuttuu kuitenkin haastavaksi – lähes mahdottomaksi. Osalla saattaa lounasseurana olla esimerkiksi kumppani tai satunnaisesti ystävä tai sukulainen, mutta etenkin yksin asuvat seniorit ovat usein vailla ruokaseuraa.   

Taajama-alueella etäisyyksien ollessa pitkiä on haastavaa matkustaa vain lounashetkeä varten, mutta pääkaupunkiseudulla olisi valtava potentiaali yhteisöllisten hetkien toteuttamiseen. Toisaalta, tarvitsisiko lounashetkiä varten aina matkustaa? Digitaalisten työvälineiden yleistyessä myös ikäihmisten keskuudessa voitaisiin lounashetket järjestää myös verkossa. 

Senioreiden ravitsemuspalveluiden kehittämisestä löytyisi todennäköisesti markkinarako, jota yritykset voisivat palvelun tarjoajina hyödyntää entistä enemmän. Senioreiden hyvinvointi tulisi olla Suomessa kaikkien yhteinen tahtotila. Julkisen terveydenhuollon, yksityisen- ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voisi siis kehittää palveluita, jotka todella vastaavat senioreiden tarpeita.  

Yhteisten lounashetkien merkitys 

Senioreiden toimintakyvyn edistämisessä tulisi huomioida terveyteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Yhteisten lounashetkien järjestäminen voi olla hyvinkin tehokas tapa edistää terveyttä, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin kolmeen osa-alueeseen. Kotona jaksaminen ei välttämättä riitä ruuanlaittoon tai ruokailu voi jäädä laadultaan heikoksi. Yhteisillä ruokailuhetkillä voidaan siis edistää fyysistä ravitsemustilaa tarjoamalla monipuolista ruokaa. Samalla voidaan tarjota tietoa ruokailutottumusten merkityksestä terveyden kannalta erilaisilla julisteilla tai ruuan kanssa jaettavilla pienillä esitteillä.  

Passiiviselle ja kotonaan paljon aikaa viettävälle ikäihmiselle lounaspaikkaan liikkuminen voi olla merkittävä lisäys päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi yhdessä syöminen ja seurustelu tarjoavat sosiaalista virikettä, mikä voi vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Sosiaalinen kanssakäyminen on myös hyvää aktivointia aivoille. Lounaan yhteydessä olisi myös oiva tilaisuus mainostaa erilaista harrastustoimintaa.   

Erilaiset mahdollisuudet lounastamiselle 

Lounaalle mennään perinteisesti joko työpaikkaravintolaan syömään tai ravintolaan, joka tarjoaa lounasta tiettyyn kellon aikaan. Monenlaiset muut palveluntuottajat lounasravintoloiden lisäksi tarjoavat myös mahdollisuuksia lounaalle. Useat palvelutalot, terveysasemat ja seurakunnat tarjoavat sitä myös edulliseen hintaan. Etenkin korkeakoulujen ravintoloissa on mahdollista käydä syömässä omakustanteisesti – oli sitten minkä ikäinen tahansa. Näissä paikoissa et taatusti ole ainoa ruokailija, vaan ravintoloista löytyy kaikenlaisia ja -ikäisiä ruokailijoita.  

Palvelutaloissa, terveysasemilla ja seurakunnissa on mahdollisuus tavata myös muita ruokailijoita ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Yhteiset ruokailuhetket tukevat myös seniorin toimintakyvyn eri osa-alueita – etenkin iäkkään sosiaalista toimintakykyä ja antavat hyvän mielen.

Lisätietoa aiheesta: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/miten-syoda/nauti-ruuasta

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Tuliko korona-ajasta ruokapalveluiden runsaudensarvi? Vaan huomioitiinko innovoinnissa seniorit?

Kirjoittajat:

  • Kirsi Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Jasmin Aarnio, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Emma Valtonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Ruoka- ja ravitsemuspalveluiden korona-ajan vallankumous heiluttaa lippua voimakkaalla kädenliikkeellä. Enää ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sen kun tilaat sapuskaa, kauppaostokset, juomat ja serviisin omalle kotiovellesi lähetin tuomana. Vaan kuinka tämä toimii meidän yhteiskuntamme senioreiden keskuudessa? Tuoko ruokalähetti heidän kotiovelleen muuta kuin kauppaostokset tai päivän tilatun lounaan sopimusneuvotellulta palveluntuottajalta?

“Sä kuulut päivään jokaiseen”    

Sä kuulut aamuun ja iltaan”, lauletaan Eino Grönin ikivihreässä. Laulun alkuperäinen konteksti tuskin on ruoka, mutta sanat tässäkin merkityksessä ovat meidän jokaisen arkipäivää.  Korona-aika puskee edelleen päälle ja ravintolat sekä ruokapalveluita tarjoavat yritykset ovat olleet jo yli vuoden ajan kovassa myllerryksessä. Ruokapalvelut ovatkin kokeneet melkoisen muodonmuutoksen ja uusia liiketoiminnan muotoja on innovoitu hyvinkin nopealla aikataululla. 

Huippukokit tekevät kotiruokaa, jota toimitetaan kotiin, ja kauppojen ruuan keräys ja- kotiinkuljetus alkaa olemaan arkipäivää. Seurakunnat ja monet yhdistykset ovat alkaneet jakamaan ruoka-apua sitä kaipaaville monessa eri muodossa. On ruokarekkaa, bistrovaunua ja kymmeniä eri www-sovelluksia, joiden kautta onnistuu satojen ravintoloiden annosten- sekä muiden päivittäistavaroiden tilaaminen suoraan kotiovelle. 

Osa laajemmalle väestölle tutuksi tulleista palvelumuodoista on toki ollut myös monen seniorin arkipäivää jo pitkään. Ruokaa on tilattu kotiin ja annoksia on valittu kaupan eines- tai menumatin valikoimista (Valve ym. 2018:36, Menumat 2021).  Olisiko nyt ollut aika laajentaa ruokarepertuaaria? Palveluntarjoajia on niin paljon, että heikompaa hirvittää. Vaihtelevan ja omia makumieltymyksiä vastaavan ruuan saanti kotiin pitäisi saada taattua myös senioreille, jotka eivät ole diginatiiveja. “Oot aatoksissain ensimmäinen, miete myös viimeinen”, Grön laulaa. Yksi elämän peruspilareistahan se on – ruoka. 

Milloin on senioreiden vuoro? 

Puuttuuko ikääntyneille suunnatuista palveluista mediaseksikkyys? Miksi palveluntarjoajat eivät pidä enemmän ääntä omista palveluistaan niin että se tavoittaisi myös tuon potentiaalisen palveluiden käyttäjäryhmän. Haluaisimme haastaa ravitsemusalan palveluntuottajat huomioimaan rohkeammin seniorit mainonnassa sekä palveluiden kohdentamisessa. Senioreiden parissa työskentelevät voisivat omalta osaltaan ottaa härkää sarvista ja olla luomassa pohjaa sille, kuinka seniorit voisivat päästä kotonakin makumatkalle maailman ääriin, jos ruokaa voisi tilata muualtakin kuin lähikaupasta – yhdessä.

Senioreiden parissa toimivat voisivat olla äänitorvena, jotta uudet innovaatiot ruoka- ja ravitsemuspalveluiden saralla olisivat jokaisen saavutettavissa. Senioreita tulisi avustaa digipalveluiden löytämisessä, kertoa heille rohkeasti vaihtoehdoista, joita ruoka- ja ravitsemuspalveluiden saralle on kehitetty (Ceolin ym. 2020:2). Tuodaan ylpeydellä esille hienoa Palvelukarttaa, jota ryhmämme on täydentänyt Helsingin palveluiden osalta. Tietoisuuden lisäännyttyä Palvelukartasta uskomme siitä olevan suurta hyötyä, sillä palvelut löytyvät kattavasti yhdestä www-osoitteesta niin senioreille kuin myös meille, heistä kovasti pitäville.  

Lähteet

Ceolin, Gilciane & Moreira, Julia Dubois & Mendes, Bruna Cunha & Schroeder, Jaqueline & Di Pietro, Patricia Faria & Rieger, Debora Kurrle, 2020. Nutritional challenges in older adults during the COVID-19 pandemic. Revista de Nutricao. 2020:33. Saatavana osoitteesta: https://www.scielo.br/pdf/rn/v33/1678-9865-rn-33-e200174.pdf. 

Menumat 2021. Ateriapalvelu kotiin. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=_b10M9szrAs. 

Valve, Raisa & Itkonen, Suvi & Huhtala, Marjut & Jämsen, Päivi & Mertanen, Enni & Mäkeläinen, Paula & Paavola, Saila & Raulio, Susanna & Suominen, Merja & Tuikkanen, Riitta 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73.2018. Saatavana osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161211/73-2018-Ikaihmisten%20ruokapalvelut%20muuttuvassa%20toimintaymparistossa.pdf. 

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin

Kirjoittajat:

  • Karoliina Koivunen, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Parkkinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

”Brändi on kokoelma mielikuvia, joita yritykseen, sen tuotteisiin tai palveluihin voidaan liittää. Nuo mielikuvat syntyvät kokemusten myötä, jotka voivat olla suoria, kuten kokemus tuotteen käytöstä ja asiakaspalvelusta tai epäsuoria, kuten kolmansien osapuolten suositukset.” (Törmälä & Huttunen 2020.) Tässä blogissa tullaan käsittelemään Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden matkaa ja kokemuksia brändin suunnittelusta Senioripakulle.

Mistä kaikki alkoi?

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijatiimi sai Seniorit tikissä- hankkeelta tehtäväksi suunnitella Senioripakulle brändin, joka auttaisi Senioripakun markkinointia ikäihmisille. Brändiä lähdettiin rakentamaan Brändiopas-kirjan avulla, jossa oli selkeät ohjeet siitä, mitä uuden yrityksen tai palvelun brändin tulisi sisältää. Tämän lisäksi yksi projektitiimin opiskelija oli kirjoittanut projektiimme kuuluvaan teoriaosuuteen brändistä ja sen kehittämisestä, jolloin hänen kirjoittamansa teksti ja tietotaito tuli tarpeeseen.

Brändin rakentamisen alussa kirkastimme itsellemme, mistä Senioripakussa on kyse. Senioripakun tavoitteena on luoda uudenlainen tapa ikäihmisille liikkua ja tavata muita samanikäisiä, tuomalla liikuntapalvelut ja -välineet senioreiden lähelle. Erottavana tekijänä muista toimii esteettömyys ja tasa-arvo, joiden avulla taataan se, että jokainen on tervetullut liikkumaan iästään ja kunnostaan riippumatta. Tarkoituksena on myös ottaa seniorit mukaan pakun toiminnan kehittämiseen, jotta sisällöstä saadaan juuri sen asiakkaiden näköistä.

Senioripakun tavoitteena on myös saada käyttäjäkuntansa luottamus, jonka seurauksena sen asiakaskunta vakiintuu. Vakiintunut asiakaskunta mahdollistaa sen, että Senioripakun toiminta on jatkuvaa ja nousujohteista. Nousujohteisuudella ja jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, että Senioripakun konsepti leviäisi useisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Senioripakun tarkoituksena ja tavoitteena on myös tuoda kunnan tai kaupungin liikuntapalvelut ikäihmisten tietoisuuteen. Näillä tiedoilla aloimme rakentamaan brändiä.

Brändin suunnittelu

Tehtävänannon ja ohjeiden jälkeen tiimimme pääsi työntouhuun. Brändiopas-kirjan avulla tiimillämme oli pian listattu tärkeitä kysymyksiä, joihin brändin tulisi vastata. Esimerkiksi kysymykseen; mikä on brändinne kohderyhmä tai tavoiteltava yleisö, kehitimme mielestämme haluttuun kohderyhmään kuuluvista henkilöistä esimerkkiasiakaspersoonia.

Esimerkkiasiakaspersoona brändisuunnitelmasta.

Esimerkkiasiakas Riitta Reipas, 66v:

  • Aktiivinen seniori
  • Harrastaa aktiivista liikuntaa ja teatteria:
    • Golf, sauvakävely, pyöräily ja hiihto
  • Käyttää Facebookia ja lukee lehtiä
  • Pitää huolta itsestään
  • Sosiaalisesti aktiivinen – hyvät verkostot
  • Olisi potentiaalinen vertaisohjaaja Senioripakun toimintaan

Keräsimme brändisuunnitelmaan projektitiimin mielestä keskeisimmät ja oleellisimmat asiat, jotka tulisi ottaa huomioon Senioripakun brändiä tehtäessä. Esimerkkeinä tästä ovat tiimin ideoimat sloganit, joita voidaan käyttää Senioripakun toiminnan markkinoinnissa. Tällä hetkellä parhaaksi sloganiksi on valikoitunut: Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin. Sloganin takana on ajatus siitä, mikä kiteyttää koko Senioripaku toiminnan; kohtaamisia muiden ihmisten kanssa sekä liikkumisen iloa.

Suomi on yksi Euroopan nopeinten ikääntyvä maa ja tasokkaat liikuntapalvelut ovat erinomainen keino osoittaa arvostusta ikäihmisiä kohtaan. Senioripakun avulla huolehditaan ikäihmisten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta, joka osoittaa vanhenevalle väestölle arvostusta.

Lähteet:

Törmälä, M. & Huttunen, K. 2020. Brändin rakentaminen. Zoner. https://www.zoner.fi/brandin-rakentaminen/  

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Miten palvelukarttaa tulisi kehittää senioreiden näkökulmasta?

Kirjoittajat:

  • Joel Holopainen, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Nikke Patzwaldt, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Taru Sutinen, Laurea ammattikorkeakoulu

Teimme Laurea ammattikorkeakoulun projektiharjoittelussa kartoituksen pääkaupunkiseudun sähköisen palvelukartan käytettävyydestä. Tavoitteena on saada palveluiden käyttäjät ja tarjoajat kohtaamaan toisensa paremmin. Kartoituksessa keskityttiin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien käytettävyyskokemuksiin.

Mitä on käytettävyys?

Tässä kirjoituksessa käytettävyyttä tarkastellaan teknologisten ratkaisujen osalta. Käytettävyydellä ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Esimerkiksi ISO-standardin mukaan käytettävyyttä tulee tarkastella tilannesidonnaisesti; tiettyjen käyttäjien osalta määritellyssä käyttötilanteessa. Käytettävyys on tällöin muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat mm. käyttäjä ja tilanne. ISO-standardissa käytettävyys jaetaan kolmeen osaan: tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys. (Kinnunen 2018; Lällä 2019a.)

Käytettävyyden osatekijöiksi Nielsen (1993, Ovaska ym. 2005, 3 mukaan) on määritellyt opittavuuden, tehokkuuden, muistettavuuden, virheettömyyden sekä miellyttävyyden.  Käytettävyystutkimuksen keinoilla näitä eri osatekijöitä voidaan havainnoida. Vain niitä tekijöitä voidaan kehittää, joita voidaan mitata ja arvioida. Kehittämisvaiheen tavoitteet tulee asettaa sellaisiksi, että niistä on käyttäjälle hyötyä.

Käytettävyyttä voidaan arvioida teknologisen ratkaisun suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä myös silloin, kun ratkaisu on saatu valmiiksi ja on kaupallisesti saatavilla. Käytettävyyden arvioinnissa vastauksia kerätään käyttäjiltä kyselyjen ja haastattelujen avulla. Lisäksi arviointikeinoja ovat laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa tapahtuva havainnointi. (Ovaska ym. 2005, 6–8; Lällä 2019b).

Palvelukartan käytettävyyskartoitus

Käytettävyyskysely toteutettiin Google Forms –lomakkeen avulla. Kyselyä jaettiin muun muassa Enter ry:n, Pääkaupunkiseudun Hengitysyhdistyksen ja Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistyksen. Kyselyyn saatiin 62 vastausta. Vastaajista enemmistö oli naisia (89 %). Vastaajista lähes puolet (47 %) oli 70–79-vuotiaita ja toinen puolikas vastaajista (45 %) oli 60–69-vuotiaita. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Helsingistä (69 %), toiseksi eniten Espoosta (16 %) ja kolmanneksi Vantaalta (11 %).

kaaviokuva vastaajien asuinpaikkakuntajakaumasta
Kaavio 1. Vastaajien asuinpaikkakuntien jakauma

Suurin osa vastaajista on kokeneita käyttämään erilaisia digivälineitä ja -palveluita, sillä 77 % vastaajista kertoo käyttävänsä digipalveluita yli 5 tuntia viikossa. Tämä antaa viitteitä siitä, että kyselyyn osallistuneiden kehittämisideat eivät kerro käyttöosaamisen puutteesta vaan, että palvelukartan tulisi olla käyttäjäystävällinen kenelle vain. Vastaajista 40 % oli tyytyväisiä (arvosana 4–5) palvelukartan käytettävyyteen, joka tuli ilmi palvelukartan tyytyväisyyttä selvittävässä kyselyn osiossa.

Palvelukartta oli entuudestaan tuntematon suurimalle osalle vastaajista, sillä 86 % vastasi käyttävänsä kyseistä palvelua ensimmäistä kertaa. Erään vastaajan kommentti olikin, että palvelu tuntui hyvin pidetyltä salaisuudelta.  Noin kaksi kolmasosaa (68 %) uskoi käyttävänsä palvelukarttaa myös tulevaisuudessa. Samoin noin kaksi kolmasosaa (66 %) vastasi, että voisi suositella palvelukarttaa ystävälle.

Kaaviokuva vastaajien arviosta Palvelukartan käytöstä myöhemmin
Kaavio 2. Vastaajien arvio Palvelukartan käytöstä myöhemmin.

Kommentit ja kehittämisehdotukset

Käytettävyyskartoituksen kommenteissa nousi esiin kolme pääkategoriaa koskien palvelun kehittämistä.

Etusivu ja ohjeistus

Palvelukartan etusivulta puuttuva ohjeistus vaikeuttaa palvelun käytön aloittamista. Aloitussivu ei anna ymmärtää miten ja mihin palvelua tulisi käyttää (hakutoiminto, kartta, otsikkopalkit). 

“En ymmärtänyt periaatetta, miten kartta toimii”

“Voisiko ensikertalaiselle olla ohje käytöstä.”

Kehitysehdotukset:

Selkeimpänä nousi esille se, että ohjeistus pitäisi olla sivulle mentäessä selvästi esillä tai sivun avautuessa pitäisi alkaa lyhyt opastuskierros palvelun käytön perusperiaatteista ja toiminnoista. Ohjeistuksen pystyisi kuitenkin tarvittaessa ohittamaan. Vaihtoehtoisesti palvelussa olisi helposti nähtävillä oleva infopainike, jota klikatessa alkaa esittelykierros. Tällä hetkellä palvelun ohjeita löytyy kohdasta: tietoa palvelusta ja saavutettavuusseloste. Kyseisen palkin nimeksi voisi muuttaa “ohjeet ja saavutettavuusseloste”.

Hakutoiminto ja -sana

Hakusanojen osalta tuli suuri määrä kommentteja. Oikean hakusanan löytäminen oli käyttäjillä vaikeaa. Jos hakutulosten määrä on suuri, se hidastaa hakua sekä hakutoimintoa. Hakutoiminnon käytön epäselvyydet nousivat esiin kyselyn kommenteista. Järjestys ja tarvittavat klikkaukset eivät ole useimpien tämänhetkisten nettisivustojen mukaisia. Esimerkiksi kun tekee haun ja haluaa palata takaisin, pitää rullata ylös “haku”-ruutuun ja painaa siinä olevaan nuolta.

“´Lenkkipolut´ ei löytynyt ollenkaan –   sitten kun osasin sanoa ’kuntoradat’, niin löytyi.”

”Kannattaa tehdä vain yksi tai kaksi hakua samalla, muuten haku kestää kauan.”

Kehitysehdotukset:

Hakusanoihin tulisi lisätä enemmän synonyymeja ja hakutoiminnon tulisi ehdottaa niitä aktiivisemmin. Hakuosion tulisi pyytää ensin hakijan nykyistä sijaintia/kotiosoitetta. Sijainnin lisäämisellä vältetään kartan kaikkien palveluiden hakemista, joka vie todella paljon aikaa ja joilla käyttäjä ei tee mitään. Espoosta palvelua hakeva saa haulla nyt Itä-Helsingin ja Vantaan kaikki palvelut, vaikka haluaa lähialueen palveluita. Osoite olisi hyvä kysyä niin, että myös muu kuin kotiosoite on mahdollista syöttää, sillä aina etsittävä kohde ei ole kodin lähellä. Hyvä hakutoiminto on esimerkiksi HSL-sovelluksessa, jossa voi lisätä nykyisen sijainnin tai lisätä jonkin muun osoitteen.

Palvelukartasta löytyvät palvelut

Kaikista löytyneistä palveluista ei saa tällä hetkellä kattavasti lisätietoja kuten aukioloaikoja, yleisiä tietoja ja palvelun kotisivulinkkejä. Toinen esiin tullut huomio oli, että uusia liikuntapaikkoja ei ole vielä ehditty lisätä palveluun, vaikka ne tiettävästi olivat jo käytössä, tai esillä olevat tiedot eivät pidä paikkaansa.

“Enpä tiedä, tuntui aika sekavalta. Kohteiden esittely ylimalkaista, ei tällä perusteella kohteeseen voisi ajatella mennä. Pitää ottaa selvää muuta kautta.”

”Ei löytynyt Tapiolassa olevaa Padel-kenttää, vaikka tiedän sellaisen olevan. Google-haulla se löytyi heti!”

Kehitysehdotukset:

Kaikkiin tuloksien tietolaatikoihin tulisi lisätä linkit palveluiden kotisivuille. Myös palveluiden tietoja (esimerkiksi aukioloajat) voitaisiin pitää paremmin ajan tasalla.

Yhteenveto

Digitaaliset palvelut ovat osa nyky-yhteiskuntaamme ja tämän vuoksi onkin tärkeää, että seniorit pysyvät mukana kehityksessä. Tämän kaltaiset käytettävyyskartoitukset auttavat tässä tarkoituksessa. Saatujen vastauksien määrä yllätti meidät positiivisesti. Tämä kertoo osaltaan siitä, että senioreilla on kiinnostusta aiheeseen ja halua palveluiden kehittämiseen. Toivomme, että vastauksien pohjalta saadaan luotua mahdollisimman käyttäjäystävällinen palvelukartta ja siten aktivoitua senioreita löytämään ja käyttämään liikuntapalveluita monipuolisesti.

Lähteet

Kinnunen H-M. 2018. Mikä ihmeen käytettävyys? Blogi-kirjoitus. Viitattu 28.4.2021. https://www.arter.fi/mika-ihmeen-kaytettavyys/

Lällä, K. 2019a. Mitä on käytettävyys? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=lZBBuUrdOUs&feature=youtu.be

Lällä, K. 2019b. Käytettävyystestaus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=-WQS4W5CIAk&feature=youtu.be

Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Raportti B-2005–1.

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Seniori, syö hyvin – voi paremmin!

  • Kirjoittajat:
  • Anna Österlund, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Milla Remes, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Oikeanlainen ravitsemus on keskeistä hyvän toimintakyvyn ylläpitämisessä, varsinkin ikääntyessä. Kahdeksan Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa innovoivat arkea helpottavia ja innostavia vaihtoehtoja ravitsemuksen parantamiseksi. Kuinka seniorit saataisiin kiinnostumaan terveellisestä ja ravitsevasta ruuasta? Valmiit kauppa- ja ruokalistat tuovat helpotusta arkeen, ja kokkikurssi uusia ideoita myös omaan keittiöön.

Riittävä energian ja proteiinin saanti ylläpitää terveyttä

Ikääntyneiden on tärkeää saada energiaa kulutustaan vastaava määrä. Tätä voi seurata helpoiten painoa tarkkailemalla, mikäli paino pysyy samana, saa energiaa tarpeeksi. Ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaan yli 65-vuotiaiden proteiinin saanti on 1,2–1,4 g/ painokilo/ vrk, ja sairaudesta toipuvilla jopa 1,5 g/kg/vrk. Proteiinin saanti on hyvä jakaa tasaisesti päivän aterioille.  Rasvoista alle 1/3 tulisi olla tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita sisältävät esimerkiksi rasvaiset maitovalmisteet, juustot, lihavalmisteet, kookosrasvat ja voi. Vähintään 2/3 kokonaisrasvasta tulisi olla tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi kasviöljypohjaisista kasvirasvavalmisteista, kalasta sekä pähkinöistä ja siemenistä. (VRN & THL 2020: 79.)

Ryhmämme huolenaiheena on nykypäivän senioreiden ravitsemuksen yksipuolisuus, proteiinin ja kuidun liian vähäinen saanti ja liiallinen suolan käyttö.  On helppoa ajautua tekemään samantapaista ruokaa kerrasta toiseen, jolloin ruokavalio alkaa yksipuolistumaan. Tavoitteenamme on tarjota tutun makkarakeiton ohelle uusia, terveellisiä ja maistuvia annoskokonaisuuksia, jotka takaavat kylläisen ja ravitsemussuositukset täyttävän aterioinnin.

Seniorin arki sujuvaksi

Ryhmämme lähti ratkaisemaan ongelmaa arjen sujuvuuden näkökulmasta. Ruuanlaitosta ja kaupassa käymisestä voitaisiin tehdä mahdollisimman vaivatonta valmiiden, helppolukuisten ohjeiden avulla. Näin ollen ryhmämme suunnitteli senioreille valmiin ruokalistan, jossa on suositusten mukaisia reseptejä. Ruokalistan kaveriksi teimme kauppalistan, jonka avulla kaupassa käyminen helpottuu. Valmiiden listojen avulla ei tarvitse huolehtia siitä, saako ruuasta tarpeeksi hyvänlaatuista energiaa ja riittävästi tarpeellisia ravintoaineita, vaan ne on mietitty valmiiksi senioreiden tarpeisiin sopivaksi.

Ruokalistan toimivuutta testattiin kolmella testauskierroksella. Testaajina olivat ensin ryhmän jäsenet, sitten ravitsemuksen asiantuntijat ja viimeisenä itse seniorit. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin listan ulkonäköön ja reseptien toimivuuteen kotikeittiössä, ryhmäläiset valmistivat listan ruokia ja totesivat ne toimiviksi ja ohjeet tarpeeksi yksinkertaisiksi. Seuraavana testikierroksena kysyttiin aiheen asiantuntijoiden mielipidettä. Asiantuntijat kehottivat parantamaan rasvan laatua ja tarkkailemaan suolan määrää resepteissä. Reseptejä parannettiin ehdotusten mukaisesti. Viimeisenä ruokalista testattiin loppukäyttäjillä. Heistä suurin osa oli sitä mieltä, että tällainen lista voisi helpottaa heidän arkeaan tai tuoda vähintäänkin uusia ideoita keittiöön. Heiltä saatiin myös arvokasta palautetta, kuinka listaa muokataan vielä enemmän seniorien tarpeisiin. Näitä muutoksia olivat esimerkiksi vaikealukuisen fontin muokkaaminen ja annoskoon täsmentäminen.

Yhdessä kohti terveellistä elämää

Ruokalistojen tueksi kehittelimme idean kurssista, jossa osallistujat pääsevät tekemään terveellisiä kotiruokia ohjattuna. Kurssi järjestetään yhteistyönä Seniorit tikissä- hankkeeseen kuuluvien oppilaitosten ja/tai Marttojen kanssa. Kahden kuukauden aikana on mahdollista tutustua erilaisiin teemoihin ja kulttuureihin valmistaen erilaisia ruoka-annoksia. Tavoitteenamme on lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemussuosituksista, monipuolistaa senioreiden ruokavaliota, lisäämällä esimerkiksi kasvisten ja vaalean lihan käyttöä, ja mahdollistaa samalla toisten senioreiden tapaaminen. Kurssi huipentuu kokkauskilpailuun, jonka osallistujilla on mahdollista ilmaista omaa luovuuttaan ja kilpailla huikeasta seniorikokin tittelistä.

Säästä rahaa ja aikaa

Vaikka ruuanlaitto voi tuntua aikaa vievältä, voi kerralla tehdä terveellistä ruokaa monelle aterialle. Terveellinen ravitsemus ei automaattisesti tarkoita jokapäiväistä, monta tuntia kestävää ruuanlaittomaratonia. Useamman annoksen tekeminen kerralla tulee usein myös edullisemmaksi. Lisäksi ruuanlaitto voi olla hauskaa ja yhdistää ihmisiä! Säännöllisillä ruokailuajoilla ja monipuolisella ruokavaliolla lisäät hyvinvointiasi ja ylläpidät toimintakykyäsi pidempään!

Lähteet:

VRN & THL 2020. Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%C3%A4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y>. Viitattu 22.4.2021. 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti