Ikääntyneen ruokailu sydämen asiaksi

Koronan myötä kodin ulkopuolelle liikkeelle lähtemisestä saattoi tulla monille senioreille asia, jota halutaan välttää. Onneksi monet vapaaehtoiset ja järjestöt tulivat apuun tekemään ruokaostoksia ja toimittamaan niitä kotiovelle saakka, tai seniorit ottivat käyttöönsä kauppiaiden tarjoamia kauppakassi-palveluita turvatakseen välttämättömän ruoan saannin. Ateria- ja kauppakassipalvelut ovat tunnetuimmat, mutta muitakin ruokapalveluita löytyy – ikääntyneet eivät vaan tiedä niistä tai eivät osaa niitä etsiä.

Hyvä ravitsemustila parantaa jokaisen elämänlaatua

Me ikäännymme kaikki, se on väistämätöntä. Koko elämän mittaisella ravitsemuksella on erittäin suuri merkitys sille, millaisen vanhuuden itse kukin saamme elää – jos sinne asti pääsemme. Viimeistään keski-iässä kannattaa ottaa ohjelmaan myös lihaskuntoharjoittelu ja pitää huolta riittävästä energian ja proteiinin saannista sekä siitä, että ruokalautanen on riittävän värikäs. Tällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja vähentää ikääntymiseen liittyviä riskitekijöitä. Meidän jokaisen tavoitteena lienee hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen, jotta pystymme asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa ja nauttimaan oman näköisestä elämästä. Tämän haluamme varmasti suoda myös meitä vanhemmille sukupolville, jotka ovat jo siellä elämänsä ehtoopuolella.

Jotta jaksetaan liikkua, tarvitaan energiaa. Jotta energiaa riittää, tarvitaan ruokaa. Jotta päästään liikkeelle, tarvitaan lihaksia ja toimintakykyä. Lihaskunnon ylläpitämiseen puolestaan tarvitaan liikuntaa, energiaa ja proteiinia. Nämä yhdessä riittävän unen, monipuolisen ravinnon ja sosiaalisen kanssakäymisen kanssa pitävät yllä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhdessä ruokailu lisää ruokahalua, joka monilla ikääntyneillä saattaa olla vähäistä yksinäisyyden tai sairauksien vuoksi. Voisivatko etäpalvelut olla ratkaisu myös yksinäisyyden haasteeseen? Näitä palveluita lienee jo olemassa, mutta mitä ne ovat, miten niihin voi päästä?

Seniorit tarvitsevat tietoa saatavilla olevista ruokapalveluista

Perinteisesti ruokapalveluilla ymmärretään kotiin tuotavat ateriapalvelut, mutta ikääntyneille suunnatuiksi ruokapalveluiksi voidaan luetella kaikki sellaiset palvelut, jotka tukevat ikääntyneen hyvää ja monipuolista ravitsemusta. Ruoan ja aterioiden kuljetuspalvelut voivat olla ravintolan, kaupan tai muiden yritysten sekä yhteisöjen järjestämiä. Kunhan koronakurimuksesta päästään, voivat ravintolat jälleen vapaammin järjestää senioreille suunnattuja teemapäiviä tai yhteisöllisiä ruokailuhetkiä vaikkapa liikunta- tai kulttuuriharrastuksen yhteyteen. Palvelut voivat olla myös neuvontapalveluita tai vaikkapa ruoanvalmistuksen kursseja, joilla opetellaan ruoanvalmistuksen aakkosia tai uusia kasvisten ja mausteiden käyttötapoja. Ravintolat saattavat tarjota mahdollisuutta ostaa ns. hävikkiruokaa tai järjestävät kohtuuhintaisen mahdollisuuden tulla ruokailemaan varsinaisen lounasajan päätteeksi. Palvelu voi olla myös vapaaehtoistoiminnan ruokakaveruutta.

Tieto ruokapalveluista on tällä hetkellä hyvin hajallaan ja hankalasti saavutettavissa. Tämä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen, Metropolia-vetoinen Seniorit tikissä -hanke kartoittaa muun muassa pääkaupunkiseudun erilaisia ruokapalveluita ja kerää niitä yhteiselle palvelualustalle yhdessä muiden toimintakykyä ylläpitävien hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen kanssa.

Hankkeesta ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneille voi lukea lisää joulukuussa julkaistusta Metropolian monialaisesta Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa -artikkelikokoelmasta (2020), kappaleesta Ikääntyneen hyvä ravitsemustila parantaa vastustuskykyä.

Kiinnostuitko?

Jos olet Metropolian, Haaga-Helian tai Laurean opiskelija, haluaisitko olla mukana tässä tärkeässä hankkeessa tekemällä aiheesta esim. opinnäytetyön? Ota yhteyttä joko allekirjoittaneeseen merja.lahdenpera (a) metropolia.fi tai projektipäällikköön saija.heinonen (a) metropolia.fi.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kartoitusten kartoittamisesta

  • Kirjoittajat:
  • Petra Helenius, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Essi Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Hilla Sarviaho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Sofia Luovi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit Tikissä -hanke sai alkunsa jo kesällä 2020. Eri oppilaitosten ja alojen opiskelijat liittyivät mukaan lokakuussa, jolloin meidät jaettiin viiteen eri ryhmään. Meidän ryhmämme sai tehtäväkseen etsiä jo tehtyjä tutkimuksia ja hankkeita sekä senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyen että senioreiden hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin. Jokainen ryhmän jäsen oli itse kiinnostunut kyseisestä tehtävästä, mikä lisäsi edellytyksiä projektin mukavaan aloittamiseen. Kyllä käytännön alan opiskelijoista löytyy myös tutkimustiedon janoa. 

Tapasimme toisemme kasvotusten lokakuun lopulla Metropolian kampuksella. Haastavassa maailmantilanteessa oli mukava saada kuitenkin kasvot muille ryhmän jäsenille, sillä emme olleet kaikki toisillemme entuudestaan tuttuja. Metropoliassa sovimme projektin etenemisestä oman ryhmämme sisällä ja kukin lähti toteuttamaan projektin työstöä itsenäisesti. Pyrkimyksenä oli löytää mahdollisimman tuoretta tietoa. Eniten keskityimme Suomen tutkimuksiin ja kartoituksiin, mutta täydennykseksi löytyi myös muutama tutkimus ulkomailta.

Etsinnän tuloksia

Kartoitusten ja tutkimustiedon etsiminen osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi. Vaikuttaisi siltä, ettei vastaavaa tietoa ole järin paljoa aiemmin koottu, mikä kertookin osaltaan siitä, että Seniorit tikissä -hankkeelle on tarvetta!

Suomalaisista hankkeista ja ohjelmista esiin nousivat erityisesti: 

Myös muita verkkolähteitä hyödynnettiin tiedonhaussa. Ulkomaisista tutkimuksista emme löytäneet aivan vastaavia tutkimuksia kuin Suomesta. Niistä on kuitenkin mahdollista löytää uusia ideoita ja näkökulmia, joita voimme täällä Suomessa hyödyntää tutkimustyössä.

Kiinnostavaa vertailukohtaa ulkomailta

Erityisen mielenkiintoista tietoa antoi korealainen tutkimus (Yoo, S. 2015) seniorikeskusten palveluiden käyttäjistä. Seniorikeskukset Koreassa vastaavat Suomen seniorikeskuksia ja niissä on tarjolla mm. erilaista päivätoimintaa sekä liikunnallisia aktiviteetteja. Siksi palveluiden käytöstä saatavaa tietoa voisi hyödyntää pohdittaessa liikuntapalveluiden käyttöä Suomessa. Koreassa seniorikeskusten palveluiden käyttöä ennustaa: 

  • Korkeintaan 85 vuoden ikä
  • Matala ja keskitulotaso 
  • Yksinasuminen 
  • Maaseudulla/ esikaupunkialueella asuminen 
  • Sosiaalinen aktiivisuus 

Yhteenveto

Kartoitusta tehdessä ja hankkeeseen tutustuessa on käynyt ilmi se, miten suuri liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta meillä täällä Suomessa on. Tutkimustiedon pohjalta vaikuttaisi yleiseltä niin Suomessa kuin ulkomailla, että tiedottamista palveluista toivotaan enemmän. Onkin ikävää mikäli hyvät ja mahdollisesti mieluisat palvelut jäävät käyttämättä, jolloin sekä palvelun tarjoaja että saaja jäävät hyvästä paitsi. Toivottavasti hanke on osa ratkaisua siihen ongelmaan!

Lähteet:

Yoo, S. 2015. Predictors of Senior Center Attendance in Korea: Findings From a National Analysis. Journal of Social Service Research. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01488376.2015.1049398

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Harrastusten vaikutus seniorin toimintakykyyn

  • Kirjoittajat:
  • Anniina Kovanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Eeva Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Pinja Nurmi, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Nelli Kantelinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Minttu Rinne, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit tikissä -hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden lisätä tietoa senioreiden liikuntamahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Kun tiedot ovat kerätty yhteen paikkaan, on niitä myös helpompi senioreiden ja heidän parissaan työskentelevien ihmisten löytää. Tiimimme sai tehtävänannoksi etsiä Vantaalla olevia liikuntapaikkoja ja -palveluita. Tiimiämme motivoi löytää erilaisia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia senioreiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Lähestyimme sähköpostitse yhteensä 55 yritystä, yhdistystä ja kunnallista tahoa. Heistä hieman alle viidesosa (n.16%) vastasi ja halusi lisätä tietonsa Palvelukarttaan. Vantaalla tuntui löytyvän monenlaista toimintaa senioreille, aina tuolijumpasta zumbaan. Tähän asti tieto on kuitenkin ollut hajautettua ja näin ollen hankalammin löydettävissä.

 Toimintakyky elämänlaadun tekijänä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2020-luvulla yli miljoona yli 65-vuotiasta. Suomen nykyisen vanhuspolitiikan mukaisesti senioreita halutaan tukea kotona asumisessa. Sen keskeisenä edellytyksenä on seniorin toimintakyky, jonka ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi myös elämänlaatuun. Liikunnalliset harrastukset ovat erittäin hyviä keinoja ylläpitää fyysistä toimintakykyä vanhuudessa. Siihen riittää myös rauhallisempi liikunta, joka harjoittaa tasapainoa, ylläpitää lihaskuntoa ja ehkäisee osteoporoosia.

Monelle urheiluharrastus on lapsuudesta opittu tapa, joka kulkee mukana elämänvaiheesta toiseen. Urheilu voi olla elinehto, voimavara, ja rutiinien ylläpitäjä henkilön siirryttyä eläkkeelle. Mutta muutkin kuin liikunnalliset harrastukset voivat ylläpitää seniorin toimintakykyä. Kun ikääntynyt lähtee mihin tahansa harrastukseen, voidaan sen ajatella sisältävän kuntouttavia elementtejä. Ihmisten ilmoille lähteminen lisää motivaatiota suihkussa käymiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pukeutuminen vaatii hienomotoriikan taitojen käyttöä, kuten hiusten kampaamista ja nappien kiinni laittoa. 

Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin (UKK-instituutti, 2019) uusi suositus  painottaa, että pienetkin pätkät liikuntaa kerrallaan riittävät. Viikon aikana tulisi harjoittaa vähintään 2,5 tuntia sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta vaativaa liikuntaa.

Senioreiden mielenterveys ja harrastukset

Harrastuksiin lähteminen, motivaatio toimintakyvyn ylläpitoon ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus, jossa mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Harrastuksilla on iso merkitys niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn.  Valtion tukemat mielenterveyspalvelut tuntuvat olevan kiven alla senioreille. Perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa ei tunnu toteutuvan tässä asiassa. Esimerkiksi valtion rahallisesti tukemaa Kelan psykoterapiaa ei tällä hetkellä myönnetä yli 67-vuotiaille.  

Oma mieluinen harrastus voi olla todella tärkeä elämänlanka ja itsetunnon kohottaja muuttuvassa kehossa. Aivot tarvitsevat myös stimulointia kognitiivisten kykyjen ylläpitoon. Sosiaaliset kontaktit, senioria kiinnostava tekeminen sekä aivoja haastava toiminta luo uusia yhteyksiä hermosoluissa. Jo maisemanvaihdos kotoa pois tekee hyvää aivoille. Mieleisessä harrastuksessa voi unohtaa maailman murheet hetkeksi ja keskittyä läsnä olevaan hetkeen vertaisten kanssa. 

Lähteet:

Ukk-instituutti (2020). Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/> Luettu 14.12.2020.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Onko Palvelukartta toimiva alusta senioreille?

  • Kirjoittajat:
  • Riikka Kenttämaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Benjamin Krok, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Flora Laiho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Anssi Patova, Laurea-ammattikorkeakoulu

Ikääntyneiden liikkuminen

Ohjattu liikunta tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden kehittää fyysistä aktiivisuuttaan, joka on tärkeä toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpitäjä. Liikunnan avulla pystytään hidastamaan tai jopa kokonaan ehkäisemään kroonisia sairauksia ja estämään niistä syntyviä haittoja. Liikunta itsessään ei estä vanhenemista, mutta sillä pystytään hidastamaan ikääntymismuutoksia ja alentamaan niiden astetta ja seurauksia. (UKK-instituutti 2020.) Ikääntyneiden liikkumista tukee ryhmämuotoinen liikunta, jolloin fyysisen harjoittelun lisäksi toimintaan liittyy sosiaalinen tuki (Jyväkorpi, Havas, Urtamo, Karvinen 2014).

Liikuntapalvelut täytyy kuitenkin tavoittaa, jotta niihin voidaan osallistua. Pääkaupunkiseudulla senioriliikuntaa tarjoaa julkinen, toinen, kolmas ja neljäs sektori – kaikki erillisinä toimijoina. Palveluiden saavutettavuuden helpottamiseksi kaikki palveluntarjoajat Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Helsingin alueelta pyritään kokoamaan yhteiseen Palvelukarttaan, jota Helsingin kaupunki ylläpitää. 

Mukana Seniorit tikissä -hankkeessa

Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean opiskelijat lähtivät mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Seniorit tikissä -hankkeeseen. Sen yhtenä tarkoituksena on koota kaikki pääkaupunkiseudun senioriliikuntapalvelut yhteiseen Palvelukarttaan, jotta seniorit löytäisivät helpommin heille kohdennetut liikuntapalvelut.

Neljän Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijan tehtävänä oli kartoittaa Espoon ja Kauniaisten alueen ikääntyneille suunnattuja liikuntapalveluita. Osumia tuli niukasti, ja palveluita kartoittaessa ja kootessa huomattiin, että kolmannen sektorin toimijoita, ja etenkin palveluntarjoajien yhteystietoja Espoon ja Kauniaisten alueelta oli aluksi haastavaa löytää. 

Kartoitusta tehtiin ottamalla yhteyttä toimijoihin sähköpostitse ja puhelimitse. Kun kolmannen sektorin tahoja kontaktoitiin ja ehdotus Palvelukarttaideasta esitettiin, vastaanotto oli osin nihkeä. Palvelukartta-alustan toimivuutta kyseenalaistettiin, sillä aiemmat yritykset samankaltaisten karttojen kanssa olivat epäonnistuneet. Syiksi esitettiin muun muassa:

  • ylläpitämisen vaivalloisuus,
  • vastuuhenkilöiden ja palveluiden jatkuva muuttuminen, sekä
  • kielivalikoiman suppeus.

Esille heitettiin myös kysymys: Miten ikääntynyt voisi osata käyttää digitaalista Palvelukarttaa, jos se ei nuoreltakaan luonnistu? 

Selkeyttä alustan käyttöön

Osa kontaktoiduista palveluntarjoajista kyseenalaisti alustan toimivuutta. Myös opiskelijat pohtivat että Palvelukartta voisi olla toimivampi työkalu, jos sillä olisi aktiivisia ylläpitohenkilöitä — tällöin Palvelukartta pysyisi ajan tasalla. Kartan käytöstä olisi hyvä olla myös jonkinlainen ohjeistus tai esimerkiksi sivun oma chatti, jossa palveluasiantuntija voisi vastata käyttäjien kysymyksiin. Tällä hetkellä Palvelukartan käyttö on niin haastavaa, että jopa jatkuvasti tietoteknisiä laitteita ja palveluita käyttävillä henkilöillä on ongelmia sen käytössä. 

Palvelukartta on ideana hieno, mutta toteutus tällaisenaan vajavainen ja sekava. Konseptia tulee kehittää, sillä sivun tulisi olla helposti käytettävä ja selkeä. Tämä lisäisi toimijoiden halukkuutta liittyä osaksi Palvelukarttaa ja samalla täyttäisi Palvelukartan tavoitteen tuoda mahdollisimman suuri osa palveluista helposti saataville yhteen paikkaan. 

Lähteet: 

Jyväkorpi, s., Havas, A., Urtamo, J., Karvinen, J. 2014. Ikäihmisten liikunta ja ravitsemus. Opas ohjaustyöhön. Viitattu 9.12.2020. https://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2016/04/LIIKUNTA_JA_RAVITSEMUS_VALMIS.pdf 

UKK-instituutti. 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 3.12.2020.  https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Elämän pituinen matka

  • Kirjoittaja:
  • Katja Stenholm, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Mitä saadaan, kun laitetaan yhteen kaksi geronomiopiskelijaa, kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa ja yksi sairaanhoitajaopiskelija? No luonnollisesti toimiva ja vahva projektiryhmä, jonka tarkoitus on päivittää helsinkiläisten senioreiden liikuntapalvelutarjontaa sähköisellä alustalla, eli Palvelukartta.hel.fi. Alla pohdintaa ryhmämme yhteisestä matkasta ja miltä tuntuu projektin tekeminen vieraiden ihmisten kanssa tärkeän asian vuoksi.

Projektia tekemässä – tiimityötä

Oliko kaikki sittenkään aivan näin selkeää ja vaaleanpunaista? Ehkei sentään. Viisihenkinen projektiryhmämme muodostui yhteisessä Teams-palaverissa aivan sattumalta. Kahta ryhmämme jäsentä lukuun ottamatta kukaan ei tuntenut toisiaan etukäteen. Meillä kaikilla oli omat vaiheemme meneillään niin elämässä kuin opiskelussakin. Yhteinen päämäärä antoi kuitenkin toiminnalle suunnan ja tarkoituksen. Olisihan tehtävämme saada Helsingin kaupungin palvelukartalle myös kolmannen sektorin palveluntarjoajat.

On aina yhtä jännittävää alkaa toimia vieraiden ihmisten kanssa uuden projektin parissa. Mielessä pyörii paljon kysymyksiä, mutta niiden ääneen sanominen arveluttaa. On kuitenkin pakko rohkaistua ja ilmaista ääneen ajatuksiaan, oltava kantaa ottava ja samalla asiallinen. On vältettävä viljelemästä huonoa huumoria, koska vieraat ihmiset voivat pahastua niistä. Tuntuu, kuin välillä sanat juuttuisivat kurkkuun ja kukaan ei ymmärtäisi, mitä haluan sanoa. Välillä on vaikeinta saada avattua suu, kun pohtii ymmärsivätkö kaikki muut tämän asian, mutta minä en? 

Elämme etäyhteyksien aikaa maailmassa vallitsevan tilanteen vuoksi. Tämä aiheuttaa haasteita yhteistyökumppaneille, opettajille ja meille opiskelijoille. Jälleen täytyy kerätä itsensä ja pitää etäpalavereita, esitellä itsensä ruudun ääressä tuntemattomille ja osallistua keskusteluun. Kuunteleeko minua kukaan ja voitanko ahdistuksen huonosta hiuspäivästä olemalla kaikkien katseltavana siinä kaikkine virheineni? Vaikka sydän hakkaa ja kädet hikoavat, on vain tartuttava haasteeseen. Tämä on kuitenkin omaksi parhaaksemme ja kokemusten jälkeen olemme valmiimpia tarttumaan työelämän tarjoamiin uusiin haasteisiin ja projekteihin. Näin haluan uskoa ja siksi olen tässä. Jälleen uutta oppimassa, kirjoittamassa elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta. Tuomassa opiskelijan ääntä tähän maailmaan. Toisille projektityöskentely on luonteva tapa oppia asioita – toiset meistä joutuvat ponnistelemaan hieman enemmän.

Emme nimenneet ryhmällemme projektinvetäjää.  Jaoimme työt tasapuolisesti ja jokainen huolehti omista tehtävistään. Ehdoton vahvuutemme oli ryhmäläisten erilaisuus ja jokainen sai vaikuttaa omiin vastuualueisiinsa. Olemme tehneet paljon työtä, etsineet ja löytäneet joitakin uusia toimijoita palvelukartalle. Projektin parissa jatkossa työskenteleville jää vielä työsarkaa, mutta aihe on hedelmällinen ja tarpeellinen. Pidetään seniorit kartalla!

Uutta oppimassa

Hei, olen Katja, 39- vuotias geronomiopiskelija Klaukkalasta. Elämääni kuuluu paitsi opiskelua, kaksi lasta ja mies, musiikkia sekä liikuntaa. Olen aina halunnut kirjoittaa blogia ja nyt siihen löytyi tilaisuus koulun projektin myötä 🙂 Tämä olkoon myös jatkossa tapani kuvata opintomatkaani geronomiksi.
Elämä on meidän, se on tässä ja nyt, joka päivä elettävänä. Tehdään siitä elämisen arvoista.

Katja Stenholm, 2. vuoden geronomiopiskelija Metropoliasta

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Seniorit tikissä digiaikaan

  • Kirjoittajat:
  • Fatima Tawil, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Evi Levander, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Hanna Siljander, Laurea ammattikorkeakoulu,
  • Emma Tenhunen, Laurea ammattikorkeakoulu 

Tikissä, kondiksessa, hyvässä kunnossa – sanoja, joilla määrittelemme, kuinka hyvässä kunnossa fyysisesti olemme. Määreet mielletään kuvaamaan nuoria tai korkeintaan keski-ikäisiä. Miten TIKISSÄ-sana voisi liittyä senioreihin, +65-vuotiaisiin? ”Seniorit tikissä” on hanke, joka kokoaa pääkaupunkiseudun senioreille liikuntapalveluita tarjoavat liikuntapaikat samoihin kirjoihin ja kansiin tai samaan tiedostoon – digi, digi.

Korona pysäytti liikkeen – mikä on liikkumattomuuden hinta?  

Yllättäen ja todella nopealla aikataululla viime keväänä koko Suomi veti käsijarrua. Korona – vakava, arvaamaton ja nopeasti leviävä virus, tuli osaksi arkeamme. Hätätilanteessa on tärkeintä suojella heikompia ja hauraampia ihmisiä – niitä, joille tauti voi olla kohtalokas. Senioreille annettiin suositus pysyä kotona ja välttää ulkopuolisia kontakteja.  

Kyselymme vastauksista kuului huoli senioreiden liikkumattomuudesta liikuntapalveluiden ollessa tauolla. Tiedetään, että liikunta on senioreille erityisen tärkeää ja liikkumattomuus vaikuttaa toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen todella nopeasti – lihasvoima ja tasapaino heikkenevät ja kaatumisriski kasvaa.  Yhdessä liikkuminen oman ryhmän ja ohjaajan kanssa on monelle seniorille myös tärkeä sosiaalinen kontakti. Liikuntaryhmässä pidetään huolta toisista ja kysellään perään jos joku on ollut useamman kerran pois. Me-henki on tärkeä syrjäytymisen ja yksinäisyyden estäjä!

Kyselytutkimus senioreiden (+ 65-vuotiaiden) liikuntapalveluista koronapandemian aikana

Teimme Seniorit tikissä -hankkeeseen liittyvän kyselytutkimuksen senioriliikunnan palveluntuottajille pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja kysyimme miten koronapandemia vaikutti senioreille tarjottaviin liikuntapalveluihin? Koronapandemian rajoitusten vuoksi kunnalliset palvelutarjoajat sulkivat ovensa määräajaksi ja yksityiset vähensivät liikuntaryhmiä ja pienensivät tuntikiintiöitä taatakseen asiakkaidensa turvallisuuden. Nämä muutokset vaikuttivat välittömästi senioreiden perinteiseen liikuntatarjontaan. Senioriasiakkaiden jäädessä rajoitusten vuoksi kotiin piti keksiä uusia palveluita. Kyselyyn vastanneista (N=18) yli 50 % otti uusia senioreille kohdennettuja liikuntapalveluita käyttöön heti keväällä. Uusia palveluita olivat mm.

  • etänä pidettävät ryhmäliikuntatunnit
  • tallenteet kotisivuille
  • uusia konsepteja ohjattuun ulkoliikuntaan
  • tuki asiakkaiden omatoimiliikuntaan
  • verkko-opetuksena toteutetut liikuntakurssit
  • erilaiset online-tunnit
Kuvio 1. Vastausten (N=18) jakautuminen kysymykseen ”Oletteko ottaneet pandemiarajoitusten myötä käyttöön uudenlaisia liikuntapalveluita seniori-kohderyhmälle?”

Kysyessämme vastaajilta jäävätkö uudet liikuntapalvelut heidän valikoimiinsa arvioi noin 2/3 uusia palveluita kehittäneistä, että uudet palvelut jäävät tai mahdollisesti jäävät palveluvalikoimaan tulevaisuudessa.

Digi senioreiden liikuttajana  

Kyselymme tuloksista ilmeni, että useimmat uusia palveluita valikoimiinsa ottaneet palveluntarjoajat olivat keskittyneet erilaisiin verkossa tuotettuihin digitaalisiin palveluihin. Monet vastaajat kokivat uusien verkossa toteutettavien palveluiden toimivan senioreiden osalta ja kehuivat kuinka hyvin seniorit ovat ottaneet uudet palvelut käyttöön ja oppineet niitä käyttämään.  

”Ikäihmiset ovat ottaneet upean digiloikan osatessaan käyttää verkkojumppia.”

Vielä on paljon tekemistä digitaitojen oppimisessa ja opettamisessa sekä erilaisten ohjelmistojen käyttäjäystävällisyyden kehittämisessä, mutta ihminen on oppivainen iästä huolimatta; ”Seniorit ovat ottaneet digitaidot hienosti haltuun ja uskomme, että verkko-opetus on tullut jäädäkseen osaksi palvelurakennettamme.”

Tämän kyselytutkimuksen tulosten pohjalta senioriliikuntapalveluita tarjoavien yritysten kannattaisi panostaa digipalveluiden kehittämiseen. Digipalvelut voisivat olla myös hyvä uusi ansaintakeino ajassa, jossa koronapandemia rajoituksineen on verottanut liikuntatoimijoiden tuloja rankalla kädellä. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen (2020) mukaan liikunta-alan yritysten taloudellinen tilanne on huonompi kuin yrityksillä keskimäärin ja liikevaihto on vähintään puolittunut koronapandemian ja -rajoitusten vuoksi 59 %:lla liikunta-alan yrityksistä. 

Verkossa tapahtuva liike ei korvaa läsnäoloa ja yhdessä tekemistä, mutta se on hyvä korvike poikkeusoloissa estämään liikkumattomuutta. Pysytään tikissä!

Lähteet

Rantanen, Taina & Portegijs, Erja. 2020. Koronan aiheuttamat muutokset 75, 80, ja 85-vuotiaiden liikkumiseen kodin ulkopuolella. Teoksessa: Kantomaa, Marko (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 40–42.  

UKK-instituutti, 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Saatavana osoitteessa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ luettu 6.12.2020  

Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Aloituskokous

Kesän jälkeiset käynnistysvaikeudet kurottiin umpeen projektin aloituskokouksessa 10.9.20. Aamupäivä meni perinteisemmässä ohjausryhmän kokouksessa, jossa pohdittiin muun muassa pandemian vaikutusta toimenpiteisiin. Opiskelijoille kertyi myös runsaasti erilaisia projekti-ideoita; näistä hienoin on ”kartoitus kartoituksista”, eli ensin olisi selvitettävä mitä kaikkia sovelluksia, alustoja ja tutkimuksia on teemaan liittyen jo tehty, jotta ei tehdä sellaista mitä äskettäin on toteutettu jo toisaalla.

Iltapäivällä Vilma veti hankeväelle aloitusarvioinnin, jossa syntyi myös tarkempi toimenpidesuunnitelma ideoita ilmaan heitellen. Koska aivotyöskentelyn ja istumalihasten osalta käytiin jo kuudetta tuntia, veti projektipäällikkö parin minuutin X-Y-jumpan, joka haastoi myös päätä.

Arvioinnin tuloksena todetaan, että projektihenkilöstö on hyvin sitoutunutta toimintaan ja moniammatillisuus on valttia. Riskinä nähdään sen sijaan OKM:n rahoituksen epävarmuus seuraavalle vuodelle, sillä hankerahaa ei välttämättä ole syksyllä jaossa lainkaan. Tilannetta seurataan, ja jos käy niin että hanke jää yksivuotiseksi, niin koetetaan saada siitä paras hyöty irti vuoden aikana.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , | Kommentit pois päältä artikkelissa Aloituskokous

Alkuhaasteet

Projekti käynnistyi kesäkuun alussa, keskellä pandemia-kriisiä. Toimenpiteisiin kuuluvat palvelutori-kokeilut sisältävät erittäin kriittisen aspektin:
-senioreita kokoavan tapahtuman kauppakeskuksissa tai vastaavassa julkisessa paikassa.

Tämä asettaa hankkeen uuteen valoon jo lähtöviivoilla, mutta toisaalta se tuo uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia. Kulunut kevät 2020 pakotti monet pysymään neljän seinän sisällä, ja tämä vähensi liikuntaa ja sosiaalisia kontakteja varsinkin iäkkäämmiltä kansalaisilta. Erilaiset sähköiset kanavat ja apuvälineet auttaisivat niin peruskunnon kuin kontaktien ylläpitämisessä, ja tässä olisikin hankkeella hyvä paikka miettiä toimenpidesuunnitelman tulokulmaa uusiksi.

Hankkeen kannalta koronakriisi on uhka ja mahdollisuus. Kunhan saamme toiminnan kunnolla pyöräytettyä käyntiin syksyllä, onkin jo uuden vuosittaishakemuksen laatimisen aika. Tässä voimme huomioida nämä täysin hankkeesta riippumattomat muutokset maailmalla ja saamme toivottavasti jatkoa päivitetyllä toimenpidesuunnitelmalla. Siihen asti: pysykää terveinä!

Saija Heinonen
Projektipäällikkö

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , | Jätä kommentti