- Kirjoittajat:
- Petra Helenius, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Essi Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Hilla Sarviaho, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Sofia Luovi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Seniorit Tikissä -hanke sai alkunsa jo kesällä 2020. Eri oppilaitosten ja alojen opiskelijat liittyivät mukaan lokakuussa, jolloin meidät jaettiin viiteen eri ryhmään. Meidän ryhmämme sai tehtäväkseen etsiä jo tehtyjä tutkimuksia ja hankkeita sekä senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyen että senioreiden hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin. Jokainen ryhmän jäsen oli itse kiinnostunut kyseisestä tehtävästä, mikä lisäsi edellytyksiä projektin mukavaan aloittamiseen. Kyllä käytännön alan opiskelijoista löytyy myös tutkimustiedon janoa.
Tapasimme toisemme kasvotusten lokakuun lopulla Metropolian kampuksella. Haastavassa maailmantilanteessa oli mukava saada kuitenkin kasvot muille ryhmän jäsenille, sillä emme olleet kaikki toisillemme entuudestaan tuttuja. Metropoliassa sovimme projektin etenemisestä oman ryhmämme sisällä ja kukin lähti toteuttamaan projektin työstöä itsenäisesti. Pyrkimyksenä oli löytää mahdollisimman tuoretta tietoa. Eniten keskityimme Suomen tutkimuksiin ja kartoituksiin, mutta täydennykseksi löytyi myös muutama tutkimus ulkomailta.
Etsinnän tuloksia
Kartoitusten ja tutkimustiedon etsiminen osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi. Vaikuttaisi siltä, ettei vastaavaa tietoa ole järin paljoa aiemmin koottu, mikä kertookin osaltaan siitä, että Seniorit tikissä -hankkeelle on tarvetta!
Suomalaisista hankkeista ja ohjelmista esiin nousivat erityisesti:
- Voimaa vanhuuteen -ohjelma (alkaen 2005)
- Ikiliike-projekti (2013-2016)
- Terveyttä edistävän liikunnan hanke (2011-2012)
- Ikäihmisten liikunta ja liikkuminen -väestötutkimus (alkaen 2020)
- Ikiliikkuja-projekti (alkaen 2020)
Myös muita verkkolähteitä hyödynnettiin tiedonhaussa. Ulkomaisista tutkimuksista emme löytäneet aivan vastaavia tutkimuksia kuin Suomesta. Niistä on kuitenkin mahdollista löytää uusia ideoita ja näkökulmia, joita voimme täällä Suomessa hyödyntää tutkimustyössä.
Kiinnostavaa vertailukohtaa ulkomailta
Erityisen mielenkiintoista tietoa antoi korealainen tutkimus (Yoo, S. 2015) seniorikeskusten palveluiden käyttäjistä. Seniorikeskukset Koreassa vastaavat Suomen seniorikeskuksia ja niissä on tarjolla mm. erilaista päivätoimintaa sekä liikunnallisia aktiviteetteja. Siksi palveluiden käytöstä saatavaa tietoa voisi hyödyntää pohdittaessa liikuntapalveluiden käyttöä Suomessa. Koreassa seniorikeskusten palveluiden käyttöä ennustaa:
- Korkeintaan 85 vuoden ikä
- Matala ja keskitulotaso
- Yksinasuminen
- Maaseudulla/ esikaupunkialueella asuminen
- Sosiaalinen aktiivisuus
Yhteenveto
Kartoitusta tehdessä ja hankkeeseen tutustuessa on käynyt ilmi se, miten suuri liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta meillä täällä Suomessa on. Tutkimustiedon pohjalta vaikuttaisi yleiseltä niin Suomessa kuin ulkomailla, että tiedottamista palveluista toivotaan enemmän. Onkin ikävää mikäli hyvät ja mahdollisesti mieluisat palvelut jäävät käyttämättä, jolloin sekä palvelun tarjoaja että saaja jäävät hyvästä paitsi. Toivottavasti hanke on osa ratkaisua siihen ongelmaan!
Lähteet:
Yoo, S. 2015. Predictors of Senior Center Attendance in Korea: Findings From a National Analysis. Journal of Social Service Research. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01488376.2015.1049398