Seniorit tikissä digiaikaan

  • Kirjoittajat:
  • Fatima Tawil, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Evi Levander, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Hanna Siljander, Laurea ammattikorkeakoulu,
  • Emma Tenhunen, Laurea ammattikorkeakoulu 

Tikissä, kondiksessa, hyvässä kunnossa – sanoja, joilla määrittelemme, kuinka hyvässä kunnossa fyysisesti olemme. Määreet mielletään kuvaamaan nuoria tai korkeintaan keski-ikäisiä. Miten TIKISSÄ-sana voisi liittyä senioreihin, +65-vuotiaisiin? ”Seniorit tikissä” on hanke, joka kokoaa pääkaupunkiseudun senioreille liikuntapalveluita tarjoavat liikuntapaikat samoihin kirjoihin ja kansiin tai samaan tiedostoon – digi, digi.

Korona pysäytti liikkeen – mikä on liikkumattomuuden hinta?  

Yllättäen ja todella nopealla aikataululla viime keväänä koko Suomi veti käsijarrua. Korona – vakava, arvaamaton ja nopeasti leviävä virus, tuli osaksi arkeamme. Hätätilanteessa on tärkeintä suojella heikompia ja hauraampia ihmisiä – niitä, joille tauti voi olla kohtalokas. Senioreille annettiin suositus pysyä kotona ja välttää ulkopuolisia kontakteja.  

Kyselymme vastauksista kuului huoli senioreiden liikkumattomuudesta liikuntapalveluiden ollessa tauolla. Tiedetään, että liikunta on senioreille erityisen tärkeää ja liikkumattomuus vaikuttaa toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen todella nopeasti – lihasvoima ja tasapaino heikkenevät ja kaatumisriski kasvaa.  Yhdessä liikkuminen oman ryhmän ja ohjaajan kanssa on monelle seniorille myös tärkeä sosiaalinen kontakti. Liikuntaryhmässä pidetään huolta toisista ja kysellään perään jos joku on ollut useamman kerran pois. Me-henki on tärkeä syrjäytymisen ja yksinäisyyden estäjä!

Kyselytutkimus senioreiden (+ 65-vuotiaiden) liikuntapalveluista koronapandemian aikana

Teimme Seniorit tikissä -hankkeeseen liittyvän kyselytutkimuksen senioriliikunnan palveluntuottajille pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja kysyimme miten koronapandemia vaikutti senioreille tarjottaviin liikuntapalveluihin? Koronapandemian rajoitusten vuoksi kunnalliset palvelutarjoajat sulkivat ovensa määräajaksi ja yksityiset vähensivät liikuntaryhmiä ja pienensivät tuntikiintiöitä taatakseen asiakkaidensa turvallisuuden. Nämä muutokset vaikuttivat välittömästi senioreiden perinteiseen liikuntatarjontaan. Senioriasiakkaiden jäädessä rajoitusten vuoksi kotiin piti keksiä uusia palveluita. Kyselyyn vastanneista (N=18) yli 50 % otti uusia senioreille kohdennettuja liikuntapalveluita käyttöön heti keväällä. Uusia palveluita olivat mm.

  • etänä pidettävät ryhmäliikuntatunnit
  • tallenteet kotisivuille
  • uusia konsepteja ohjattuun ulkoliikuntaan
  • tuki asiakkaiden omatoimiliikuntaan
  • verkko-opetuksena toteutetut liikuntakurssit
  • erilaiset online-tunnit
Kuvio 1. Vastausten (N=18) jakautuminen kysymykseen ”Oletteko ottaneet pandemiarajoitusten myötä käyttöön uudenlaisia liikuntapalveluita seniori-kohderyhmälle?”

Kysyessämme vastaajilta jäävätkö uudet liikuntapalvelut heidän valikoimiinsa arvioi noin 2/3 uusia palveluita kehittäneistä, että uudet palvelut jäävät tai mahdollisesti jäävät palveluvalikoimaan tulevaisuudessa.

Digi senioreiden liikuttajana  

Kyselymme tuloksista ilmeni, että useimmat uusia palveluita valikoimiinsa ottaneet palveluntarjoajat olivat keskittyneet erilaisiin verkossa tuotettuihin digitaalisiin palveluihin. Monet vastaajat kokivat uusien verkossa toteutettavien palveluiden toimivan senioreiden osalta ja kehuivat kuinka hyvin seniorit ovat ottaneet uudet palvelut käyttöön ja oppineet niitä käyttämään.  

”Ikäihmiset ovat ottaneet upean digiloikan osatessaan käyttää verkkojumppia.”

Vielä on paljon tekemistä digitaitojen oppimisessa ja opettamisessa sekä erilaisten ohjelmistojen käyttäjäystävällisyyden kehittämisessä, mutta ihminen on oppivainen iästä huolimatta; ”Seniorit ovat ottaneet digitaidot hienosti haltuun ja uskomme, että verkko-opetus on tullut jäädäkseen osaksi palvelurakennettamme.”

Tämän kyselytutkimuksen tulosten pohjalta senioriliikuntapalveluita tarjoavien yritysten kannattaisi panostaa digipalveluiden kehittämiseen. Digipalvelut voisivat olla myös hyvä uusi ansaintakeino ajassa, jossa koronapandemia rajoituksineen on verottanut liikuntatoimijoiden tuloja rankalla kädellä. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen (2020) mukaan liikunta-alan yritysten taloudellinen tilanne on huonompi kuin yrityksillä keskimäärin ja liikevaihto on vähintään puolittunut koronapandemian ja -rajoitusten vuoksi 59 %:lla liikunta-alan yrityksistä. 

Verkossa tapahtuva liike ei korvaa läsnäoloa ja yhdessä tekemistä, mutta se on hyvä korvike poikkeusoloissa estämään liikkumattomuutta. Pysytään tikissä!

Lähteet

Rantanen, Taina & Portegijs, Erja. 2020. Koronan aiheuttamat muutokset 75, 80, ja 85-vuotiaiden liikkumiseen kodin ulkopuolella. Teoksessa: Kantomaa, Marko (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 40–42.  

UKK-instituutti, 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Saatavana osoitteessa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ luettu 6.12.2020  

Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1 

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa