- Kirjoittajat:
- Anniina Kovanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Eeva Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Pinja Nurmi, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Nelli Kantelinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Minttu Rinne, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Seniorit tikissä -hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden lisätä tietoa senioreiden liikuntamahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Kun tiedot ovat kerätty yhteen paikkaan, on niitä myös helpompi senioreiden ja heidän parissaan työskentelevien ihmisten löytää. Tiimimme sai tehtävänannoksi etsiä Vantaalla olevia liikuntapaikkoja ja -palveluita. Tiimiämme motivoi löytää erilaisia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia senioreiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Lähestyimme sähköpostitse yhteensä 55 yritystä, yhdistystä ja kunnallista tahoa. Heistä hieman alle viidesosa (n.16%) vastasi ja halusi lisätä tietonsa Palvelukarttaan. Vantaalla tuntui löytyvän monenlaista toimintaa senioreille, aina tuolijumpasta zumbaan. Tähän asti tieto on kuitenkin ollut hajautettua ja näin ollen hankalammin löydettävissä.
Toimintakyky elämänlaadun tekijänä
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2020-luvulla yli miljoona yli 65-vuotiasta. Suomen nykyisen vanhuspolitiikan mukaisesti senioreita halutaan tukea kotona asumisessa. Sen keskeisenä edellytyksenä on seniorin toimintakyky, jonka ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi myös elämänlaatuun. Liikunnalliset harrastukset ovat erittäin hyviä keinoja ylläpitää fyysistä toimintakykyä vanhuudessa. Siihen riittää myös rauhallisempi liikunta, joka harjoittaa tasapainoa, ylläpitää lihaskuntoa ja ehkäisee osteoporoosia.
Monelle urheiluharrastus on lapsuudesta opittu tapa, joka kulkee mukana elämänvaiheesta toiseen. Urheilu voi olla elinehto, voimavara, ja rutiinien ylläpitäjä henkilön siirryttyä eläkkeelle. Mutta muutkin kuin liikunnalliset harrastukset voivat ylläpitää seniorin toimintakykyä. Kun ikääntynyt lähtee mihin tahansa harrastukseen, voidaan sen ajatella sisältävän kuntouttavia elementtejä. Ihmisten ilmoille lähteminen lisää motivaatiota suihkussa käymiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pukeutuminen vaatii hienomotoriikan taitojen käyttöä, kuten hiusten kampaamista ja nappien kiinni laittoa.
Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin (UKK-instituutti, 2019) uusi suositus painottaa, että pienetkin pätkät liikuntaa kerrallaan riittävät. Viikon aikana tulisi harjoittaa vähintään 2,5 tuntia sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta vaativaa liikuntaa.
Senioreiden mielenterveys ja harrastukset
Harrastuksiin lähteminen, motivaatio toimintakyvyn ylläpitoon ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus, jossa mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Harrastuksilla on iso merkitys niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn. Valtion tukemat mielenterveyspalvelut tuntuvat olevan kiven alla senioreille. Perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa ei tunnu toteutuvan tässä asiassa. Esimerkiksi valtion rahallisesti tukemaa Kelan psykoterapiaa ei tällä hetkellä myönnetä yli 67-vuotiaille.
Oma mieluinen harrastus voi olla todella tärkeä elämänlanka ja itsetunnon kohottaja muuttuvassa kehossa. Aivot tarvitsevat myös stimulointia kognitiivisten kykyjen ylläpitoon. Sosiaaliset kontaktit, senioria kiinnostava tekeminen sekä aivoja haastava toiminta luo uusia yhteyksiä hermosoluissa. Jo maisemanvaihdos kotoa pois tekee hyvää aivoille. Mieleisessä harrastuksessa voi unohtaa maailman murheet hetkeksi ja keskittyä läsnä olevaan hetkeen vertaisten kanssa.
Lähteet:
Ukk-instituutti (2020). Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/> Luettu 14.12.2020.