- Kirjoittajat:
- Riikka Kenttämaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Benjamin Krok, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Flora Laiho, Laurea-ammattikorkeakoulu
- Anssi Patova, Laurea-ammattikorkeakoulu
Ikääntyneiden liikkuminen
Ohjattu liikunta tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden kehittää fyysistä aktiivisuuttaan, joka on tärkeä toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpitäjä. Liikunnan avulla pystytään hidastamaan tai jopa kokonaan ehkäisemään kroonisia sairauksia ja estämään niistä syntyviä haittoja. Liikunta itsessään ei estä vanhenemista, mutta sillä pystytään hidastamaan ikääntymismuutoksia ja alentamaan niiden astetta ja seurauksia. (UKK-instituutti 2020.) Ikääntyneiden liikkumista tukee ryhmämuotoinen liikunta, jolloin fyysisen harjoittelun lisäksi toimintaan liittyy sosiaalinen tuki (Jyväkorpi, Havas, Urtamo, Karvinen 2014).
Liikuntapalvelut täytyy kuitenkin tavoittaa, jotta niihin voidaan osallistua. Pääkaupunkiseudulla senioriliikuntaa tarjoaa julkinen, toinen, kolmas ja neljäs sektori – kaikki erillisinä toimijoina. Palveluiden saavutettavuuden helpottamiseksi kaikki palveluntarjoajat Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Helsingin alueelta pyritään kokoamaan yhteiseen Palvelukarttaan, jota Helsingin kaupunki ylläpitää.
Mukana Seniorit tikissä -hankkeessa
Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean opiskelijat lähtivät mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Seniorit tikissä -hankkeeseen. Sen yhtenä tarkoituksena on koota kaikki pääkaupunkiseudun senioriliikuntapalvelut yhteiseen Palvelukarttaan, jotta seniorit löytäisivät helpommin heille kohdennetut liikuntapalvelut.
Neljän Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijan tehtävänä oli kartoittaa Espoon ja Kauniaisten alueen ikääntyneille suunnattuja liikuntapalveluita. Osumia tuli niukasti, ja palveluita kartoittaessa ja kootessa huomattiin, että kolmannen sektorin toimijoita, ja etenkin palveluntarjoajien yhteystietoja Espoon ja Kauniaisten alueelta oli aluksi haastavaa löytää.
Kartoitusta tehtiin ottamalla yhteyttä toimijoihin sähköpostitse ja puhelimitse. Kun kolmannen sektorin tahoja kontaktoitiin ja ehdotus Palvelukarttaideasta esitettiin, vastaanotto oli osin nihkeä. Palvelukartta-alustan toimivuutta kyseenalaistettiin, sillä aiemmat yritykset samankaltaisten karttojen kanssa olivat epäonnistuneet. Syiksi esitettiin muun muassa:
- ylläpitämisen vaivalloisuus,
- vastuuhenkilöiden ja palveluiden jatkuva muuttuminen, sekä
- kielivalikoiman suppeus.
Esille heitettiin myös kysymys: Miten ikääntynyt voisi osata käyttää digitaalista Palvelukarttaa, jos se ei nuoreltakaan luonnistu?
Selkeyttä alustan käyttöön
Osa kontaktoiduista palveluntarjoajista kyseenalaisti alustan toimivuutta. Myös opiskelijat pohtivat että Palvelukartta voisi olla toimivampi työkalu, jos sillä olisi aktiivisia ylläpitohenkilöitä — tällöin Palvelukartta pysyisi ajan tasalla. Kartan käytöstä olisi hyvä olla myös jonkinlainen ohjeistus tai esimerkiksi sivun oma chatti, jossa palveluasiantuntija voisi vastata käyttäjien kysymyksiin. Tällä hetkellä Palvelukartan käyttö on niin haastavaa, että jopa jatkuvasti tietoteknisiä laitteita ja palveluita käyttävillä henkilöillä on ongelmia sen käytössä.
Palvelukartta on ideana hieno, mutta toteutus tällaisenaan vajavainen ja sekava. Konseptia tulee kehittää, sillä sivun tulisi olla helposti käytettävä ja selkeä. Tämä lisäisi toimijoiden halukkuutta liittyä osaksi Palvelukarttaa ja samalla täyttäisi Palvelukartan tavoitteen tuoda mahdollisimman suuri osa palveluista helposti saataville yhteen paikkaan.
Lähteet:
Jyväkorpi, s., Havas, A., Urtamo, J., Karvinen, J. 2014. Ikäihmisten liikunta ja ravitsemus. Opas ohjaustyöhön. Viitattu 9.12.2020. https://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2016/04/LIIKUNTA_JA_RAVITSEMUS_VALMIS.pdf
UKK-instituutti. 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 3.12.2020. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/