Senioriliikunnan maantiede – opinnäytetyön tuloksia

Kirjoittajat:

  • Nina Kangasniemi, sosionomi, osteopaatti, personal trainer; Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Maria Halonen, fysioterapeutti; Metropolia Ammattikorkeakoulu
    Tekstin toimittaja: Saija Heinonen

Nina Kangasniemen ja Maria Halosen terveyden edistämisen yamk-opinnäytetyössä kartoitettiin mitkä asiat vaikuttavat senioriliikunnan harrastamiseen kuudella eri alueella pääkaupunkiseudulla ja miten näillä alueilla seniori-ikäiset harrastavat liikuntaa. Alueiksi valikoitui mahdollisimman erityyppisiä kaupunginosia pääkaupunkiseudulta: Helsingistä Kamppi ja Siltamäki, Espoosta Kivenlahti ja Kalajärvi ja Vantaalta Tikkurila ja Vantaanpuisto. Haastattelut toteutettiin loppukeväästä 2021 arkipäivisin ja ulkona, esimerkiksi jonkin päivittäistavarakaupan edustalla, jotta otanta olisi mahdollisimman satunnainen ja monipuolinen. Osallistuneita senioreita oli 58 ja ikähaarukka oli 65-92-vuotiaat. Kaikki kyseisinä aikoina paikalle osuneet ja haastatteluun suostuneet seniorit olivat suomenkielisiä ja he asuivat haastattelupaikan postinumeroalueella. Opinnäytetyö toteutettiin osana Seniorit tikissä -hanketta ja se on ladattavissa Theseuksesta tämän linkin takaa.

Alueellisia erityispiirteitä

Kaikista opinnäytetyöhön vastanneista senioreista 91 % olivat tyytyväisiä oman asuinalueensa liikuntamahdollisuuksiin. Erityisen tyytyväisiä liikuntamahdollisuuksiin oltiin Kalajärvellä, jossa jokainen vastaaja ilmoitti liikuntamahdollisuuksia olevan asuinalueella runsaasti.

Vastausten jakaantuminen kaikilla kuudella alueella: runsaasti, sopivasti tai niukasti. Tuloksia avattu tekstissä.
Kuvio 1. Vastaajien näkemys oman asuinalueen liikuntamahdollisuuksista.

Haastattelujen perusteella Helsingin Kampissa ja Espoon Kivenlahdessa senioreita liikuttaa erityisesti merenrannan läheisyys. Myös Siltamäessä senioreita liikuttaa luonto ja lähiliikuntapaikat. Vantaanpuistossa oltiin tyytymättömimpiä liikuntamahdollisuuksien määrään asuinalueella. Erityisen tyytyväisiä liikuntamahdollisuuksiin oltiin Kalajärvellä. Varsinkin Tikkurilassa ja Siltamäessä uimahalli koettiin tärkeäksi liikuttajaksi.

Kävely oli suosituin liikuntamuoto kaikilla alueilla. Myös julkinen liikenne koettiin tärkeäksi liikkumisen kannalta jokaisella asuinalueella. Senioreita puhutti myös julkisen liikenteen seniorialennusten heikentyminen.

Ulkoilualueet tärkeitä liikunnan lisääjiä

Opinnäytetyöhön haastatellut seniorit kokivat ulkoilu- ja kävelyreitit erityisen tärkeiksi liikunnan lisääjiksi. Jopa 90 % vastaajista ilmoitti harrastavansa kävelyä. Myös liikuntapaikkojen ja -reittien kunnossapito ja turvallisuus koettiin tärkeiksi liikuntaa lisääviksi tekijöiksi seniorien kesken.

Seniori-ikäiset liikkuvat mieluummin ulkona, jos ympäristö on heidän mielestään mieleinen. Seniorit ovatkin aktiivisia kaupunkipuistojen käyttäjiä ja puistojen on osoitettu parantavan senioreiden fyysistä terveyttään ja henkistä hyvinvointia (Ma, X., ym., 2021). Myös tuoreessa suomalaistutkimuksessa saatiin lupaavia tuloksia viheralueiden vaikutuksista ihmisten fyysiseen aktiivisuuteen (Puhakka, S. ym., 2021). Ikääntyneiden mieltymykset ja fyysiset rajoitukset tulisi ottaa ulkoilualueiden ja liikuntareittien suunnittelussa paremmin huomioon, jotta senioreita saataisiin liikkumaan enemmän (Ma, X., ym., 2021).

Kuva 1. Puistot ja viheralueet ovat tärkeitä liikunnan lisääjiä.

Vastaajien kunto ja liikuntasuositukset

Senioreista yli puolet kokevat fyysisen kuntonsa kiitettäväksi, hyväksi tai kohtalaiseksi. Lähes puolet heistä kertoi harrastavansa sykettä nostavaa liikuntaa yli kuusi kertaa viikossa. Opinnäytetyöhön osallistuneista senioreista 90 % saavuttaakin aerobisen liikunnan osalta terveysliikuntasuositukset. Lihaskunnon osalta haastatelluista senioreista vain vähän yli puolet saavuttaa suositellut liikuntamäärät. Hieman yli neljännes kertoi ettei harrasta lihaskuntoa kehittävää liikuntaa ollenkaan.  Kokonaisliikuntasuosituksiin verrattuna hieman yli puolet osallistuneista senioreista saavuttaa suositukset.

UKK-instituutin yli 65-vuotiaiden seniorien liikuntasuosituksissa suositellaan sykettä kohottavaa reipasta liikuntaa ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa. Vaihtoehtoisesti reippaasti rasittavaa liikuntaa harrastettaessa suositellaan vähintään 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa parantavaa liikuntaa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Päivään tulisi lisäksi sisältyä kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein.  Reippaan sykettä nostavan liikunnan sekä kevyen liikkumisen yhdistelmää pidetään parhaana vaihtoehtona terveyden ja toimintakyvyn kannalta. Nykysuositusten mukaan jo muutaman minuutin liikuntahetkillä kerrallaan ja myös kevyellä liikuskelulla voidaan saavuttaa terveyshyötyjä. (Vireyttä liikkumalla; UKK-instituutti, 2019)

UKK-instituutin liikkumissuosituskuvio yli 65-vuotiaille
Kuva 2. Vireyttä liikkumalla. UKK-instituutin liikkumissuositus yli 65-vuotiaille

Suurin osa haastatelluista senioreista eivät kokeneet liikkuvansa liikuntasuositusten takia vaan lähes kaikki kertoivat liikkuvansa tottumuksesta. Oma halu liikkua koettiin tärkeäksi liikunnan lisääjäksi ja  liikunnan harrastamisen tärkeys lapsesta lähtien korostui vastauksissa. He jotka olivat tottuneet liikkumaan nuoresta lähtien, liikkuivat edelleen seniori-ikäisenä.

Seniorien liikunnan harrastaminen Suomessa

Liikunnan säännöllisellä harrastamisella on positiivisia vaikutuksia ikään ja terveyteen: keskimäärin fyysisesti aktiiviset elävät 6.3 vuotta pidempään terveinä ja 2.9 vuotta pidempään ilman kroonisia sairauksia kuin passiiviset (Leskinen, T. ym., 2018).  

Vaikka opinnäytetyöhömme haastatellut seniorit ovat hyvässä kunnossa ja aktiivisia, liikkumattomuus on kuitenkin suuri ongelma maailmanlaajuisesti ja erityisesti ikäihmisillä on haasteita saavuttaa liikuntasuosituksia (Oliveira, J. ym., 2019). Myös Suomessa seniori-ikäisten liikkuminen liikuntasuositusten mukaisesti on vähäistä. Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaista suomalaisista kestävyysliikuntasuosituksen mukaan liikkui vain 11,5 % vastaajista. Kokonaisliikuntasuosituksen mukaan liikkui vain 2,5 % vastaajista. (Bennie, J. ym. 2017) Yli puolet 75 vuotta täyttäneistä suomalaisista naisista ei harrasta minkäänlaista liikuntaa. Samanikäisillä miehillä vastaava luku on 40 %. (Koskinen, S. ym., 2012)

Tuuppauksen ja tottumuksen merkitys

Tutkimukset osoittavat, että terveyttä edistävää käytöstä voidaan lisätä luomalla ympäristö, jossa ihmisen käyttäytymistä ohjataan ja vaikutetaan muokkaamalla valinnan mahdollisuuksia ilman ihmisen tietoista sitoutumista. Tämän tuuppaukseksi kutsutun ympäristön muokkaamiseen keskittyneen metodin on todettu olevan kustannustehokasta ja vaikuttavaa, erityisesti yksilötasolla. (Forberger, S. ym., 2019)

Opinnäytetyömme tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että liikunnan harrastaminen lapsesta asti kantaa läpi elämän ja tottumuksilla vaikuttaa olevan suurempi merkitys liikunnalliseen aktiivisuuteen kuin liikuntasuosituksilla. On kuitenkin hyvä muistaa, että liikunnan ilon voi löytää vielä vanhemmassa iässäkin ja positiivisia terveysvaikutuksia saadaan aikaan myös pienillä teoilla.

Lähteet

Bennie, Jason A.; Pedisic, Zelkjo; Suni, Jaana H.; Tokola, Kari; Husu, Pauliina; Biddle, Stuart J. H. & Vasankari, Tommi. Self-reported health-enhancing physical activity recommendation adherence among 64,380 Finnish adults. Scand J Med Sci Sports. 2017 Feb 23.  <https://www.researchgate.net/publication/313963146_Self-reported_health-enhancing_physical_activity_recommendation_adherence_among_64380_Finnish_adults>
Viitattu 3.3.2021.

Forberger, Sarah; Reisch, Lucia; Kampfmann, Teresa & Zeeb, Hajo 2019. Nudging to move: a scoping review of the use of choice architecture interventions to promote physical activity in the general population. International journal of behavioral nutrition and physical activity. 2019; 16: 77.  <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31481090/#affiliation-4> Viitattu 13.3.2021.

Koskinen Seppo; Lundqvist Anna-Mari & Ristiluoma Noora (toim.). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 68/2012. Helsinki 2012. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y> Viitattu 12.06.2021

Leskinen, Tuija; Stenholm, Sari; Aalto, Ville; Head, Jenny; Kivimaki, Mika & Vahtera, Jussi. 2018. Physical activity level as a predictor of healthy and chronic disease-free life expectancy between ages 50 and 75. Age and Ageing, 47(3), 423-429. <https://doi.org/10.1093/ageing/afy016> Viitattu 12.3.2021.

Ma, Xiaouan; Tian, Yu; Meng, Du; Hong, Bo & Lin, Borong 2021. How to design comfortable open spaces for the elderly? Implications of their thermal perceptions in an urban park. <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33736312/> Viitattu 11.8.2021.

Oliveira, Juliana S.; Sherrington, Catherine; Paul, Serene S.; Ramsey, Elisabeth; Chamberlain, Kathryn; Kirkham, Catherine; O´Rourke, Sandra, D.; Hassett, Leanne & Tiedemann, Anne. 2019. A combined physical activity and fall prevention intervention improved mobility related goal attainment but not physical activity in older adults.
<https://reader.elsevier.com/reader/sd/pii/S1836955318301486?token=88B818A9314DBEEB2C1C94B416DDD4A2E41A8C7F7C94C6E24084399D4E1420773365FCC94D0EDE518C004D9F7BA22C0B> Viitattu 20.11.2020.

Puhakka, Soile; Lankila, Tiina; Pyky, Riitta; Kärmeniemi, Mikko; Niemelä, Maisa; Kangas, Katja; Rusanen, Jarmo; Kangas, Maarit; Näyhä, Simo & Korpelainen, Raija. Satellite Imaging-Based Residential Greenness and Accelerometry Measured Physical Activity at Midlife—Population-Based Northern Finland Birth Cohort 1966 Study. Int. J. Environ. Res. Public Health 2020, 17, 9202. <https://doi.org/10.3390/ijerph17249202> Viitattu 15.08.2021

Vireyttä liikkumalla. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. UKK-instituutti, 2019. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/.

Kategoria(t): Yleinen Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.