Senioriliikkujan ravitsemus – OSA 1: Riittävästi monipuolista ruokaa

Tiedämme, että ikääntymisen myötä lihaskudoksen määrä vähenee ja lihasvoima heikkenee. Liikunnalla voidaan hidastaa lihaskatoa, mutta se tarvitsee kumppanikseen riittävää energiansaantia ja proteiineja, elimistön rakennusaineita. Riittävän ravitsemuksen turvaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä ikääntyessä janon tunne ja ruokahalu vähenee sekä joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytyminen heikkenee, vaikka näiden suojaravintoaineiden tarve pysyykin ennallaan. Hyvä ravitsemustila ehkäisee sairauksia ja nopeuttaa niistä toipumista – mutta mikä parasta, se parantaa ikääntyneen vireyttä ja elämänlaatua sekä auttaa pitämään yllä hyvää toimintakykyä.

Liikunnan, levon ja ravitsemuksen tasapaino

Kun seniori innostuu lisäämään liikuntaa, on hyvä muistaa, että levon, ravitsemuksen ja liikunnan tasapainon merkitys tulee hänelle entistäkin tärkeämmäksi. Liikunnan määrä ja laji sekä ikä sinänsä vaikuttavat ravitsemukselliseen tavoitteeseen. Energiantarpeen arviointi on haastavaa ja tarve voi vaihdella suurestikin riippuen lajista ja siitä, harjoitteleeko tavoitteellisesti vai vaan virkistyäkseen. Riittävän energiansaannin turvaaminen on tärkeää, mutta etenkin paljon liikkuvalle seniorille riittävä energiansaanti voi olla haasteellista. Mistä sitten tietää, saako liikuntaa harrastava seniori riittävästi energiaa? Oleellista on, ettei paino lähde liikaa laskemaan, vaan pysyy suunnilleen ennallaan. Yli 70-vuotiaan ei pääsääntöisesti kannata laihduttaa, vaan löytää liikunnasta mielenvirkeyttä, tarmoa ja toimintakykyä arkeen.

Huolehtimalla riittävästä energiansaannista torjutaan lihaskudoksen menetystä, vastustuskyvyn heikkenemistä, loukkaantumisia, luiden haurastumista sekä pidetään yllä harjoittelun tehoa ja riittävää palautumista sekä pienennetään mahdollista ylirasituksen riskiä. Ravitsemustilaa voivat nakertaa ja nautitun ruoan määrää vähentää ruokahalun heikentymisen lisäksi myös hampaiden kunto, kylläisyyden tunteen nopeutuminen, lääkkeet ja sairaudet sekä psyykkiset tekijät kuten yksinäisyys.

Säännöllinen ateriarytmi

Seniorin energiansaannin turvaaminen on mahdollista säännöllisellä ateriarytmillä. Syödä kannattaa 2-4 tunnin välein. Aktiiviliikkujan on hyvä ajoittaa ateriat optimaalisesti liikuntaan nähden. Välipala olisi hyvä syödä 30-90 min ennen liikuntaa, muistaa energiatäydennys pitkän suorituksen aikana ja hiilihydraattipainotteinen välipala harjoituksen jälkeen 30 min sisällä, jotta palautuminen käynnistyy saman tien. Palauttavassa välipalassa voi olla mukana myös jotain proteiinipitoista, kuten leivän kanssa lasi maitoa tai jogurttia. Runsaasti liikkuvalle pelkkä hedelmä palauttavana välipalana saattaa olla liian kevyt.

Ikääntyneen vatsalaukku tyhjenee hitaammin, jolloin kylläisyyskin tulee nopeammin. Niinpä välipalojen monipuolinen koostaminen on seniorille sitä tärkeämpää, mitä pienempiä pääaterioita hän jaksaa syödä. Aterioiden ja välipalojen monipuolisuus tarkoittaa riittävän proteiinin ja energian saannin turvaamisen ohella myös värikkyyttä eli kasvisten, hedelmien ja marjojen monipuolista käyttöä. Uusiin kasviksiin kannattaa tutustua rohkeasti ja muistaa, että esim. kasvispakasteet ovat yhtä hyviä vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteitä kuin vastaavat tuoretuotteetkin. Tärkeän kuidun määrä ei vähene, vaikka kasvikset kypsentäisikin. Jokaisella aterialla on hyvä täyttää kolmannes lautasellisesta kasviksilla.

Huolehditaan nestetasapainosta

Kehon nestepitoisuus laskee iän mukana. Ikääntyneellä munuaisten kyky väkevöittää virtsaa nestevajeessa heikkenee eli virtsan volyymi kasvaa. Kun tähän lisätään heikentynyt janon tunne, mahdollisten lääkkeiden aiheuttamat nesteenmenetykset sekä liikunnan lisäämä hikoilu, on senioriliikkujan nestevajeen riski suurentunut. Normaalitilanteessa nesteen tarve on 1-1,5 litraa/vrk ruoan sisältämän nesteen lisäksi. Liikunnan aiheuttama nesteen lisätarve vaihtelee liikunnan ja ilman lämpötilan mukaan. Keskimäärin tulisi juoda 0,5-1 litraa/tunti yli tunnin liikuntasuorituksen aikana ja huolehtia jo ennen liikuntasuoritusta hyvästä nestetasapainosta. Liikunnan jälkeen on syytä korvata nestehukka 1,5-kertaisena – vähitellen nestettä nautiskellen. Paras janojuoma on vesi. Mehuja ja muita sokeripitoisia juomia suositellaan normaalisti vain yksi lasillinen/vrk, eli tuoremehulla voidaan korvata yksi hedelmäannos. Maitopohjaiset juomat ovat hyviä proteiinin ja energian lähteitä.

Toisessa osassa mennään hieman pintaa syvemmälle ja käydään läpi eri energiaravintoaineiden merkitystä senioriliikkujan kannalta.

Lisätietoja ikääntyneen ravitsemuksesta: Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Yhteisöllisyyttä ruokahetkiin – yhteiset lounashetket osaksi ikäihmisten arkea

Kirjoittajat:

  • Emmi Räsänen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Linda Qvick, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Aino Palmén, Metropolia Ammattikorkeakoulu

On tärkeää, että ruoka on monipuolista, värikästä ja tottakai maukasta. Kuitenkin yhdessä nautittuna se maistuu vielä paremmalle. Jo päiväkodista saakka vietämme lounashetket yhdessä, tämä jatkuu aina koulusta työpaikkaruokaloihin. Eläkkeelle jäätäessä tavan ylläpito muuttuu kuitenkin haastavaksi – lähes mahdottomaksi. Osalla saattaa lounasseurana olla esimerkiksi kumppani tai satunnaisesti ystävä tai sukulainen, mutta etenkin yksin asuvat seniorit ovat usein vailla ruokaseuraa.   

Taajama-alueella etäisyyksien ollessa pitkiä on haastavaa matkustaa vain lounashetkeä varten, mutta pääkaupunkiseudulla olisi valtava potentiaali yhteisöllisten hetkien toteuttamiseen. Toisaalta, tarvitsisiko lounashetkiä varten aina matkustaa? Digitaalisten työvälineiden yleistyessä myös ikäihmisten keskuudessa voitaisiin lounashetket järjestää myös verkossa. 

Senioreiden ravitsemuspalveluiden kehittämisestä löytyisi todennäköisesti markkinarako, jota yritykset voisivat palvelun tarjoajina hyödyntää entistä enemmän. Senioreiden hyvinvointi tulisi olla Suomessa kaikkien yhteinen tahtotila. Julkisen terveydenhuollon, yksityisen- ja kolmannen sektorin yhteistyöllä voisi siis kehittää palveluita, jotka todella vastaavat senioreiden tarpeita.  

Yhteisten lounashetkien merkitys 

Senioreiden toimintakyvyn edistämisessä tulisi huomioida terveyteen vaikuttavat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Yhteisten lounashetkien järjestäminen voi olla hyvinkin tehokas tapa edistää terveyttä, koska niillä voidaan vaikuttaa kaikkiin kolmeen osa-alueeseen. Kotona jaksaminen ei välttämättä riitä ruuanlaittoon tai ruokailu voi jäädä laadultaan heikoksi. Yhteisillä ruokailuhetkillä voidaan siis edistää fyysistä ravitsemustilaa tarjoamalla monipuolista ruokaa. Samalla voidaan tarjota tietoa ruokailutottumusten merkityksestä terveyden kannalta erilaisilla julisteilla tai ruuan kanssa jaettavilla pienillä esitteillä.  

Passiiviselle ja kotonaan paljon aikaa viettävälle ikäihmiselle lounaspaikkaan liikkuminen voi olla merkittävä lisäys päivän fyysiseen aktiivisuuteen. Lisäksi yhdessä syöminen ja seurustelu tarjoavat sosiaalista virikettä, mikä voi vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Sosiaalinen kanssakäyminen on myös hyvää aktivointia aivoille. Lounaan yhteydessä olisi myös oiva tilaisuus mainostaa erilaista harrastustoimintaa.   

Erilaiset mahdollisuudet lounastamiselle 

Lounaalle mennään perinteisesti joko työpaikkaravintolaan syömään tai ravintolaan, joka tarjoaa lounasta tiettyyn kellon aikaan. Monenlaiset muut palveluntuottajat lounasravintoloiden lisäksi tarjoavat myös mahdollisuuksia lounaalle. Useat palvelutalot, terveysasemat ja seurakunnat tarjoavat sitä myös edulliseen hintaan. Etenkin korkeakoulujen ravintoloissa on mahdollista käydä syömässä omakustanteisesti – oli sitten minkä ikäinen tahansa. Näissä paikoissa et taatusti ole ainoa ruokailija, vaan ravintoloista löytyy kaikenlaisia ja -ikäisiä ruokailijoita.  

Palvelutaloissa, terveysasemilla ja seurakunnissa on mahdollisuus tavata myös muita ruokailijoita ja tuntea kuuluvansa yhteisöön. Yhteiset ruokailuhetket tukevat myös seniorin toimintakyvyn eri osa-alueita – etenkin iäkkään sosiaalista toimintakykyä ja antavat hyvän mielen.

Lisätietoa aiheesta: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/ravitsemus-ja-ruuan-valinta/miten-syoda/nauti-ruuasta

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Tuliko korona-ajasta ruokapalveluiden runsaudensarvi? Vaan huomioitiinko innovoinnissa seniorit?

Kirjoittajat:

  • Kirsi Kolehmainen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Jasmin Aarnio, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Emma Valtonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Ruoka- ja ravitsemuspalveluiden korona-ajan vallankumous heiluttaa lippua voimakkaalla kädenliikkeellä. Enää ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, sen kun tilaat sapuskaa, kauppaostokset, juomat ja serviisin omalle kotiovellesi lähetin tuomana. Vaan kuinka tämä toimii meidän yhteiskuntamme senioreiden keskuudessa? Tuoko ruokalähetti heidän kotiovelleen muuta kuin kauppaostokset tai päivän tilatun lounaan sopimusneuvotellulta palveluntuottajalta?

“Sä kuulut päivään jokaiseen”    

Sä kuulut aamuun ja iltaan”, lauletaan Eino Grönin ikivihreässä. Laulun alkuperäinen konteksti tuskin on ruoka, mutta sanat tässäkin merkityksessä ovat meidän jokaisen arkipäivää.  Korona-aika puskee edelleen päälle ja ravintolat sekä ruokapalveluita tarjoavat yritykset ovat olleet jo yli vuoden ajan kovassa myllerryksessä. Ruokapalvelut ovatkin kokeneet melkoisen muodonmuutoksen ja uusia liiketoiminnan muotoja on innovoitu hyvinkin nopealla aikataululla. 

Huippukokit tekevät kotiruokaa, jota toimitetaan kotiin, ja kauppojen ruuan keräys ja- kotiinkuljetus alkaa olemaan arkipäivää. Seurakunnat ja monet yhdistykset ovat alkaneet jakamaan ruoka-apua sitä kaipaaville monessa eri muodossa. On ruokarekkaa, bistrovaunua ja kymmeniä eri www-sovelluksia, joiden kautta onnistuu satojen ravintoloiden annosten- sekä muiden päivittäistavaroiden tilaaminen suoraan kotiovelle. 

Osa laajemmalle väestölle tutuksi tulleista palvelumuodoista on toki ollut myös monen seniorin arkipäivää jo pitkään. Ruokaa on tilattu kotiin ja annoksia on valittu kaupan eines- tai menumatin valikoimista (Valve ym. 2018:36, Menumat 2021).  Olisiko nyt ollut aika laajentaa ruokarepertuaaria? Palveluntarjoajia on niin paljon, että heikompaa hirvittää. Vaihtelevan ja omia makumieltymyksiä vastaavan ruuan saanti kotiin pitäisi saada taattua myös senioreille, jotka eivät ole diginatiiveja. “Oot aatoksissain ensimmäinen, miete myös viimeinen”, Grön laulaa. Yksi elämän peruspilareistahan se on – ruoka. 

Milloin on senioreiden vuoro? 

Puuttuuko ikääntyneille suunnatuista palveluista mediaseksikkyys? Miksi palveluntarjoajat eivät pidä enemmän ääntä omista palveluistaan niin että se tavoittaisi myös tuon potentiaalisen palveluiden käyttäjäryhmän. Haluaisimme haastaa ravitsemusalan palveluntuottajat huomioimaan rohkeammin seniorit mainonnassa sekä palveluiden kohdentamisessa. Senioreiden parissa työskentelevät voisivat omalta osaltaan ottaa härkää sarvista ja olla luomassa pohjaa sille, kuinka seniorit voisivat päästä kotonakin makumatkalle maailman ääriin, jos ruokaa voisi tilata muualtakin kuin lähikaupasta – yhdessä.

Senioreiden parissa toimivat voisivat olla äänitorvena, jotta uudet innovaatiot ruoka- ja ravitsemuspalveluiden saralla olisivat jokaisen saavutettavissa. Senioreita tulisi avustaa digipalveluiden löytämisessä, kertoa heille rohkeasti vaihtoehdoista, joita ruoka- ja ravitsemuspalveluiden saralle on kehitetty (Ceolin ym. 2020:2). Tuodaan ylpeydellä esille hienoa Palvelukarttaa, jota ryhmämme on täydentänyt Helsingin palveluiden osalta. Tietoisuuden lisäännyttyä Palvelukartasta uskomme siitä olevan suurta hyötyä, sillä palvelut löytyvät kattavasti yhdestä www-osoitteesta niin senioreille kuin myös meille, heistä kovasti pitäville.  

Lähteet

Ceolin, Gilciane & Moreira, Julia Dubois & Mendes, Bruna Cunha & Schroeder, Jaqueline & Di Pietro, Patricia Faria & Rieger, Debora Kurrle, 2020. Nutritional challenges in older adults during the COVID-19 pandemic. Revista de Nutricao. 2020:33. Saatavana osoitteesta: https://www.scielo.br/pdf/rn/v33/1678-9865-rn-33-e200174.pdf. 

Menumat 2021. Ateriapalvelu kotiin. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=_b10M9szrAs. 

Valve, Raisa & Itkonen, Suvi & Huhtala, Marjut & Jämsen, Päivi & Mertanen, Enni & Mäkeläinen, Paula & Paavola, Saila & Raulio, Susanna & Suominen, Merja & Tuikkanen, Riitta 2018. Ikäihmisten ruokapalvelut muuttuvassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 73.2018. Saatavana osoitteesta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161211/73-2018-Ikaihmisten%20ruokapalvelut%20muuttuvassa%20toimintaymparistossa.pdf. 

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin

Kirjoittajat:

  • Karoliina Koivunen, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Parkkinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

”Brändi on kokoelma mielikuvia, joita yritykseen, sen tuotteisiin tai palveluihin voidaan liittää. Nuo mielikuvat syntyvät kokemusten myötä, jotka voivat olla suoria, kuten kokemus tuotteen käytöstä ja asiakaspalvelusta tai epäsuoria, kuten kolmansien osapuolten suositukset.” (Törmälä & Huttunen 2020.) Tässä blogissa tullaan käsittelemään Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden matkaa ja kokemuksia brändin suunnittelusta Senioripakulle.

Mistä kaikki alkoi?

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijatiimi sai Seniorit tikissä- hankkeelta tehtäväksi suunnitella Senioripakulle brändin, joka auttaisi Senioripakun markkinointia ikäihmisille. Brändiä lähdettiin rakentamaan Brändiopas-kirjan avulla, jossa oli selkeät ohjeet siitä, mitä uuden yrityksen tai palvelun brändin tulisi sisältää. Tämän lisäksi yksi projektitiimin opiskelija oli kirjoittanut projektiimme kuuluvaan teoriaosuuteen brändistä ja sen kehittämisestä, jolloin hänen kirjoittamansa teksti ja tietotaito tuli tarpeeseen.

Brändin rakentamisen alussa kirkastimme itsellemme, mistä Senioripakussa on kyse. Senioripakun tavoitteena on luoda uudenlainen tapa ikäihmisille liikkua ja tavata muita samanikäisiä, tuomalla liikuntapalvelut ja -välineet senioreiden lähelle. Erottavana tekijänä muista toimii esteettömyys ja tasa-arvo, joiden avulla taataan se, että jokainen on tervetullut liikkumaan iästään ja kunnostaan riippumatta. Tarkoituksena on myös ottaa seniorit mukaan pakun toiminnan kehittämiseen, jotta sisällöstä saadaan juuri sen asiakkaiden näköistä.

Senioripakun tavoitteena on myös saada käyttäjäkuntansa luottamus, jonka seurauksena sen asiakaskunta vakiintuu. Vakiintunut asiakaskunta mahdollistaa sen, että Senioripakun toiminta on jatkuvaa ja nousujohteista. Nousujohteisuudella ja jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, että Senioripakun konsepti leviäisi useisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Senioripakun tarkoituksena ja tavoitteena on myös tuoda kunnan tai kaupungin liikuntapalvelut ikäihmisten tietoisuuteen. Näillä tiedoilla aloimme rakentamaan brändiä.

Brändin suunnittelu

Tehtävänannon ja ohjeiden jälkeen tiimimme pääsi työntouhuun. Brändiopas-kirjan avulla tiimillämme oli pian listattu tärkeitä kysymyksiä, joihin brändin tulisi vastata. Esimerkiksi kysymykseen; mikä on brändinne kohderyhmä tai tavoiteltava yleisö, kehitimme mielestämme haluttuun kohderyhmään kuuluvista henkilöistä esimerkkiasiakaspersoonia.

Esimerkkiasiakaspersoona brändisuunnitelmasta.

Esimerkkiasiakas Riitta Reipas, 66v:

  • Aktiivinen seniori
  • Harrastaa aktiivista liikuntaa ja teatteria:
    • Golf, sauvakävely, pyöräily ja hiihto
  • Käyttää Facebookia ja lukee lehtiä
  • Pitää huolta itsestään
  • Sosiaalisesti aktiivinen – hyvät verkostot
  • Olisi potentiaalinen vertaisohjaaja Senioripakun toimintaan

Keräsimme brändisuunnitelmaan projektitiimin mielestä keskeisimmät ja oleellisimmat asiat, jotka tulisi ottaa huomioon Senioripakun brändiä tehtäessä. Esimerkkeinä tästä ovat tiimin ideoimat sloganit, joita voidaan käyttää Senioripakun toiminnan markkinoinnissa. Tällä hetkellä parhaaksi sloganiksi on valikoitunut: Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin. Sloganin takana on ajatus siitä, mikä kiteyttää koko Senioripaku toiminnan; kohtaamisia muiden ihmisten kanssa sekä liikkumisen iloa.

Suomi on yksi Euroopan nopeinten ikääntyvä maa ja tasokkaat liikuntapalvelut ovat erinomainen keino osoittaa arvostusta ikäihmisiä kohtaan. Senioripakun avulla huolehditaan ikäihmisten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta, joka osoittaa vanhenevalle väestölle arvostusta.

Lähteet:

Törmälä, M. & Huttunen, K. 2020. Brändin rakentaminen. Zoner. https://www.zoner.fi/brandin-rakentaminen/  

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Miten palvelukarttaa tulisi kehittää senioreiden näkökulmasta?

Kirjoittajat:

  • Joel Holopainen, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Nikke Patzwaldt, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Taru Sutinen, Laurea ammattikorkeakoulu

Teimme Laurea ammattikorkeakoulun projektiharjoittelussa kartoituksen pääkaupunkiseudun sähköisen palvelukartan käytettävyydestä. Tavoitteena on saada palveluiden käyttäjät ja tarjoajat kohtaamaan toisensa paremmin. Kartoituksessa keskityttiin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien käytettävyyskokemuksiin.

Mitä on käytettävyys?

Tässä kirjoituksessa käytettävyyttä tarkastellaan teknologisten ratkaisujen osalta. Käytettävyydellä ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Esimerkiksi ISO-standardin mukaan käytettävyyttä tulee tarkastella tilannesidonnaisesti; tiettyjen käyttäjien osalta määritellyssä käyttötilanteessa. Käytettävyys on tällöin muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat mm. käyttäjä ja tilanne. ISO-standardissa käytettävyys jaetaan kolmeen osaan: tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys. (Kinnunen 2018; Lällä 2019a.)

Käytettävyyden osatekijöiksi Nielsen (1993, Ovaska ym. 2005, 3 mukaan) on määritellyt opittavuuden, tehokkuuden, muistettavuuden, virheettömyyden sekä miellyttävyyden.  Käytettävyystutkimuksen keinoilla näitä eri osatekijöitä voidaan havainnoida. Vain niitä tekijöitä voidaan kehittää, joita voidaan mitata ja arvioida. Kehittämisvaiheen tavoitteet tulee asettaa sellaisiksi, että niistä on käyttäjälle hyötyä.

Käytettävyyttä voidaan arvioida teknologisen ratkaisun suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä myös silloin, kun ratkaisu on saatu valmiiksi ja on kaupallisesti saatavilla. Käytettävyyden arvioinnissa vastauksia kerätään käyttäjiltä kyselyjen ja haastattelujen avulla. Lisäksi arviointikeinoja ovat laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa tapahtuva havainnointi. (Ovaska ym. 2005, 6–8; Lällä 2019b).

Palvelukartan käytettävyyskartoitus

Käytettävyyskysely toteutettiin Google Forms –lomakkeen avulla. Kyselyä jaettiin muun muassa Enter ry:n, Pääkaupunkiseudun Hengitysyhdistyksen ja Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistyksen. Kyselyyn saatiin 62 vastausta. Vastaajista enemmistö oli naisia (89 %). Vastaajista lähes puolet (47 %) oli 70–79-vuotiaita ja toinen puolikas vastaajista (45 %) oli 60–69-vuotiaita. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Helsingistä (69 %), toiseksi eniten Espoosta (16 %) ja kolmanneksi Vantaalta (11 %).

kaaviokuva vastaajien asuinpaikkakuntajakaumasta
Kaavio 1. Vastaajien asuinpaikkakuntien jakauma

Suurin osa vastaajista on kokeneita käyttämään erilaisia digivälineitä ja -palveluita, sillä 77 % vastaajista kertoo käyttävänsä digipalveluita yli 5 tuntia viikossa. Tämä antaa viitteitä siitä, että kyselyyn osallistuneiden kehittämisideat eivät kerro käyttöosaamisen puutteesta vaan, että palvelukartan tulisi olla käyttäjäystävällinen kenelle vain. Vastaajista 40 % oli tyytyväisiä (arvosana 4–5) palvelukartan käytettävyyteen, joka tuli ilmi palvelukartan tyytyväisyyttä selvittävässä kyselyn osiossa.

Palvelukartta oli entuudestaan tuntematon suurimalle osalle vastaajista, sillä 86 % vastasi käyttävänsä kyseistä palvelua ensimmäistä kertaa. Erään vastaajan kommentti olikin, että palvelu tuntui hyvin pidetyltä salaisuudelta.  Noin kaksi kolmasosaa (68 %) uskoi käyttävänsä palvelukarttaa myös tulevaisuudessa. Samoin noin kaksi kolmasosaa (66 %) vastasi, että voisi suositella palvelukarttaa ystävälle.

Kaaviokuva vastaajien arviosta Palvelukartan käytöstä myöhemmin
Kaavio 2. Vastaajien arvio Palvelukartan käytöstä myöhemmin.

Kommentit ja kehittämisehdotukset

Käytettävyyskartoituksen kommenteissa nousi esiin kolme pääkategoriaa koskien palvelun kehittämistä.

Etusivu ja ohjeistus

Palvelukartan etusivulta puuttuva ohjeistus vaikeuttaa palvelun käytön aloittamista. Aloitussivu ei anna ymmärtää miten ja mihin palvelua tulisi käyttää (hakutoiminto, kartta, otsikkopalkit). 

“En ymmärtänyt periaatetta, miten kartta toimii”

“Voisiko ensikertalaiselle olla ohje käytöstä.”

Kehitysehdotukset:

Selkeimpänä nousi esille se, että ohjeistus pitäisi olla sivulle mentäessä selvästi esillä tai sivun avautuessa pitäisi alkaa lyhyt opastuskierros palvelun käytön perusperiaatteista ja toiminnoista. Ohjeistuksen pystyisi kuitenkin tarvittaessa ohittamaan. Vaihtoehtoisesti palvelussa olisi helposti nähtävillä oleva infopainike, jota klikatessa alkaa esittelykierros. Tällä hetkellä palvelun ohjeita löytyy kohdasta: tietoa palvelusta ja saavutettavuusseloste. Kyseisen palkin nimeksi voisi muuttaa “ohjeet ja saavutettavuusseloste”.

Hakutoiminto ja -sana

Hakusanojen osalta tuli suuri määrä kommentteja. Oikean hakusanan löytäminen oli käyttäjillä vaikeaa. Jos hakutulosten määrä on suuri, se hidastaa hakua sekä hakutoimintoa. Hakutoiminnon käytön epäselvyydet nousivat esiin kyselyn kommenteista. Järjestys ja tarvittavat klikkaukset eivät ole useimpien tämänhetkisten nettisivustojen mukaisia. Esimerkiksi kun tekee haun ja haluaa palata takaisin, pitää rullata ylös “haku”-ruutuun ja painaa siinä olevaan nuolta.

“´Lenkkipolut´ ei löytynyt ollenkaan –   sitten kun osasin sanoa ’kuntoradat’, niin löytyi.”

”Kannattaa tehdä vain yksi tai kaksi hakua samalla, muuten haku kestää kauan.”

Kehitysehdotukset:

Hakusanoihin tulisi lisätä enemmän synonyymeja ja hakutoiminnon tulisi ehdottaa niitä aktiivisemmin. Hakuosion tulisi pyytää ensin hakijan nykyistä sijaintia/kotiosoitetta. Sijainnin lisäämisellä vältetään kartan kaikkien palveluiden hakemista, joka vie todella paljon aikaa ja joilla käyttäjä ei tee mitään. Espoosta palvelua hakeva saa haulla nyt Itä-Helsingin ja Vantaan kaikki palvelut, vaikka haluaa lähialueen palveluita. Osoite olisi hyvä kysyä niin, että myös muu kuin kotiosoite on mahdollista syöttää, sillä aina etsittävä kohde ei ole kodin lähellä. Hyvä hakutoiminto on esimerkiksi HSL-sovelluksessa, jossa voi lisätä nykyisen sijainnin tai lisätä jonkin muun osoitteen.

Palvelukartasta löytyvät palvelut

Kaikista löytyneistä palveluista ei saa tällä hetkellä kattavasti lisätietoja kuten aukioloaikoja, yleisiä tietoja ja palvelun kotisivulinkkejä. Toinen esiin tullut huomio oli, että uusia liikuntapaikkoja ei ole vielä ehditty lisätä palveluun, vaikka ne tiettävästi olivat jo käytössä, tai esillä olevat tiedot eivät pidä paikkaansa.

“Enpä tiedä, tuntui aika sekavalta. Kohteiden esittely ylimalkaista, ei tällä perusteella kohteeseen voisi ajatella mennä. Pitää ottaa selvää muuta kautta.”

”Ei löytynyt Tapiolassa olevaa Padel-kenttää, vaikka tiedän sellaisen olevan. Google-haulla se löytyi heti!”

Kehitysehdotukset:

Kaikkiin tuloksien tietolaatikoihin tulisi lisätä linkit palveluiden kotisivuille. Myös palveluiden tietoja (esimerkiksi aukioloajat) voitaisiin pitää paremmin ajan tasalla.

Yhteenveto

Digitaaliset palvelut ovat osa nyky-yhteiskuntaamme ja tämän vuoksi onkin tärkeää, että seniorit pysyvät mukana kehityksessä. Tämän kaltaiset käytettävyyskartoitukset auttavat tässä tarkoituksessa. Saatujen vastauksien määrä yllätti meidät positiivisesti. Tämä kertoo osaltaan siitä, että senioreilla on kiinnostusta aiheeseen ja halua palveluiden kehittämiseen. Toivomme, että vastauksien pohjalta saadaan luotua mahdollisimman käyttäjäystävällinen palvelukartta ja siten aktivoitua senioreita löytämään ja käyttämään liikuntapalveluita monipuolisesti.

Lähteet

Kinnunen H-M. 2018. Mikä ihmeen käytettävyys? Blogi-kirjoitus. Viitattu 28.4.2021. https://www.arter.fi/mika-ihmeen-kaytettavyys/

Lällä, K. 2019a. Mitä on käytettävyys? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=lZBBuUrdOUs&feature=youtu.be

Lällä, K. 2019b. Käytettävyystestaus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=-WQS4W5CIAk&feature=youtu.be

Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Raportti B-2005–1.

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Seniori, syö hyvin – voi paremmin!

  • Kirjoittajat:
  • Anna Österlund, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Milla Remes, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Oikeanlainen ravitsemus on keskeistä hyvän toimintakyvyn ylläpitämisessä, varsinkin ikääntyessä. Kahdeksan Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa innovoivat arkea helpottavia ja innostavia vaihtoehtoja ravitsemuksen parantamiseksi. Kuinka seniorit saataisiin kiinnostumaan terveellisestä ja ravitsevasta ruuasta? Valmiit kauppa- ja ruokalistat tuovat helpotusta arkeen, ja kokkikurssi uusia ideoita myös omaan keittiöön.

Riittävä energian ja proteiinin saanti ylläpitää terveyttä

Ikääntyneiden on tärkeää saada energiaa kulutustaan vastaava määrä. Tätä voi seurata helpoiten painoa tarkkailemalla, mikäli paino pysyy samana, saa energiaa tarpeeksi. Ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaan yli 65-vuotiaiden proteiinin saanti on 1,2–1,4 g/ painokilo/ vrk, ja sairaudesta toipuvilla jopa 1,5 g/kg/vrk. Proteiinin saanti on hyvä jakaa tasaisesti päivän aterioille.  Rasvoista alle 1/3 tulisi olla tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita sisältävät esimerkiksi rasvaiset maitovalmisteet, juustot, lihavalmisteet, kookosrasvat ja voi. Vähintään 2/3 kokonaisrasvasta tulisi olla tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi kasviöljypohjaisista kasvirasvavalmisteista, kalasta sekä pähkinöistä ja siemenistä. (VRN & THL 2020: 79.)

Ryhmämme huolenaiheena on nykypäivän senioreiden ravitsemuksen yksipuolisuus, proteiinin ja kuidun liian vähäinen saanti ja liiallinen suolan käyttö.  On helppoa ajautua tekemään samantapaista ruokaa kerrasta toiseen, jolloin ruokavalio alkaa yksipuolistumaan. Tavoitteenamme on tarjota tutun makkarakeiton ohelle uusia, terveellisiä ja maistuvia annoskokonaisuuksia, jotka takaavat kylläisen ja ravitsemussuositukset täyttävän aterioinnin.

Seniorin arki sujuvaksi

Ryhmämme lähti ratkaisemaan ongelmaa arjen sujuvuuden näkökulmasta. Ruuanlaitosta ja kaupassa käymisestä voitaisiin tehdä mahdollisimman vaivatonta valmiiden, helppolukuisten ohjeiden avulla. Näin ollen ryhmämme suunnitteli senioreille valmiin ruokalistan, jossa on suositusten mukaisia reseptejä. Ruokalistan kaveriksi teimme kauppalistan, jonka avulla kaupassa käyminen helpottuu. Valmiiden listojen avulla ei tarvitse huolehtia siitä, saako ruuasta tarpeeksi hyvänlaatuista energiaa ja riittävästi tarpeellisia ravintoaineita, vaan ne on mietitty valmiiksi senioreiden tarpeisiin sopivaksi.

Ruokalistan toimivuutta testattiin kolmella testauskierroksella. Testaajina olivat ensin ryhmän jäsenet, sitten ravitsemuksen asiantuntijat ja viimeisenä itse seniorit. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin listan ulkonäköön ja reseptien toimivuuteen kotikeittiössä, ryhmäläiset valmistivat listan ruokia ja totesivat ne toimiviksi ja ohjeet tarpeeksi yksinkertaisiksi. Seuraavana testikierroksena kysyttiin aiheen asiantuntijoiden mielipidettä. Asiantuntijat kehottivat parantamaan rasvan laatua ja tarkkailemaan suolan määrää resepteissä. Reseptejä parannettiin ehdotusten mukaisesti. Viimeisenä ruokalista testattiin loppukäyttäjillä. Heistä suurin osa oli sitä mieltä, että tällainen lista voisi helpottaa heidän arkeaan tai tuoda vähintäänkin uusia ideoita keittiöön. Heiltä saatiin myös arvokasta palautetta, kuinka listaa muokataan vielä enemmän seniorien tarpeisiin. Näitä muutoksia olivat esimerkiksi vaikealukuisen fontin muokkaaminen ja annoskoon täsmentäminen.

Yhdessä kohti terveellistä elämää

Ruokalistojen tueksi kehittelimme idean kurssista, jossa osallistujat pääsevät tekemään terveellisiä kotiruokia ohjattuna. Kurssi järjestetään yhteistyönä Seniorit tikissä- hankkeeseen kuuluvien oppilaitosten ja/tai Marttojen kanssa. Kahden kuukauden aikana on mahdollista tutustua erilaisiin teemoihin ja kulttuureihin valmistaen erilaisia ruoka-annoksia. Tavoitteenamme on lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemussuosituksista, monipuolistaa senioreiden ruokavaliota, lisäämällä esimerkiksi kasvisten ja vaalean lihan käyttöä, ja mahdollistaa samalla toisten senioreiden tapaaminen. Kurssi huipentuu kokkauskilpailuun, jonka osallistujilla on mahdollista ilmaista omaa luovuuttaan ja kilpailla huikeasta seniorikokin tittelistä.

Säästä rahaa ja aikaa

Vaikka ruuanlaitto voi tuntua aikaa vievältä, voi kerralla tehdä terveellistä ruokaa monelle aterialle. Terveellinen ravitsemus ei automaattisesti tarkoita jokapäiväistä, monta tuntia kestävää ruuanlaittomaratonia. Useamman annoksen tekeminen kerralla tulee usein myös edullisemmaksi. Lisäksi ruuanlaitto voi olla hauskaa ja yhdistää ihmisiä! Säännöllisillä ruokailuajoilla ja monipuolisella ruokavaliolla lisäät hyvinvointiasi ja ylläpidät toimintakykyäsi pidempään!

Lähteet:

VRN & THL 2020. Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%C3%A4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y>. Viitattu 22.4.2021. 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Luontoon kannustamalla kerätään bingorivien lisäksi myös terveyshyötyjä

  • Kirjoittajat:
  • Ina Lehti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Säde Akiala, Metropolia Ammattikorkeakoulu

THL:n vuoden 2021 tutkimuksen mukaan yli 30 000 kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevaa ikäihmistä ei ole käynyt kertaakaan ulkona viimeisen vuoden aikana (MTV Uutiset 2021). Tämän seurauksena monen ikääntyneen fyysinen kunto on heikentynyt huomattavasti.  Metropolian terveysalan opiskelijoista koostuvan projektiryhmän tavoitteena oli keksiä keinoja parantaa ikäihmisten toimintakykyä koronapandemian jälkeen. Ajatuksena oli innovoida yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksiin perustuva houkutin, joka kannustaisi lähtemään ”ylös, ulos ja lenkille” terveyttä hellivään ympäristöön.

Luontoliikunnalla luut lujiksi

Ulkoilu ja metsässä oleilu lisäävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se sopii hyvin myös nykyhetkeen, jolloin koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ja suositukset yhä ohjailevat arkea. Pelkästään metsä- tai luontoympäristössä oleminen herättävät monissa muistoja ja mielihyvää, sekä rentoutumisen ja onnellisuuden tunteita. Luonnossa erilaisissa maastoissa liikkuminen lisää ja tukee liikkuvuutta sekä fyysistä toimintakykyä. Luontoon lähtemisen ei tarvitse vaatia suurta vaivaa, sillä puistoja, metsiä ja luonnontilaisia alueita löytyy kaikkialta. (Mielenterveystalo.)

Kirjasen kanssa käpyjä keräilemään

Projektiryhmän konkreettinen tuotos on Seniorit kävyssä -kirjanen, josta löytyy vinkkejä ja kuvitettuja ohjeita eri liikuntaharjoitteisiin. Aktiviteetteja on mahdollista toteuttaa joko ohjatusti ryhmässä, kaverin kanssa tai itsenäisesti. Kirjasen materiaaliin sisältyy myös teoriatietoon perustuvia info”käpyjä”, eli tutkimuksiin ja suosituksiin perustuvia kannustimia eri lajien hyödyistä ”kävynkuoressa”. Kirjanen on luontoaiheinen, ja sen sisältöä suositellaankin kokeilemaan luonnon helmassa, jossa mieli lepää ja ajatukset palaavat kenties kotiseudun maisemiin.

Ideoita & inspiraatiota ihan kaikille

Seniorit kävyssä on suunniteltu käyttöön mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä, sillä materiaalissa panostetaan selkokielisyyteen ja kuvapainotteiseen ohjaukseen. Tämä mahdollistaa helpon käännöksen muille kielille tai ainakin vaivattomamman tulkinnan myös muunkielisille senioreille. Kirjasen sisältö on muokattavissa ja sovellettavissa oleva, ja jokainen saa poimia siitä parhaat palaset itselleen käyttöön. Kirjasen voi tulostaa vapaasti itselleen käyttöön verkosta. Mitään muita materiaaleja ei tarvita. Luonnosta löytyviä keppejä, kiviä tai puunrunkoja hyödynnetään eri liikkeissä, joten liikunta on paitsi sopivan rentoa, myös ilmaista.

Ulkoilun ja liikkumisen kynnystä madaltavat valmiit liikuntaohjeet sekä motivoiva tieto terveyshyödyistä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä ja se palvelisi mahdollisimman montaa ikääntynyttä. Uusien asioiden oppiminen ja erilaisten kokemusten hankkiminen virkistää mieltä, ja sen tulisi jatkua läpi elämän. Liikunnan ei tarvitse aina olla niin vakavaa: usein pelkkä ulos lähteminen riittää.

Lähteet:

MTV Uutiset 2021. Kymmenettuhannet vanhustenhoidon asiakkaat jääneet täysin vaille ulkoilua – THL: ”Tämä on hälyttävä tieto”. <https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kymmenettuhannet-vanhustenhoidon-asiakkaat-jaaneet-taysin-vaille-ulkoilua-thl-tama-on-halyttava-tieto/8115940#gs.yocf2e>. Viitattu 20.4.2021.

Mielenterveystalo. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Luonnon vaikutus hyvinvointiin. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx#fyysinen_aktiivisuus>. Viitattu 20.4.2021

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Ikääntyneen ruokailu sydämen asiaksi

Koronan myötä kodin ulkopuolelle liikkeelle lähtemisestä saattoi tulla monille senioreille asia, jota halutaan välttää. Onneksi monet vapaaehtoiset ja järjestöt tulivat apuun tekemään ruokaostoksia ja toimittamaan niitä kotiovelle saakka, tai seniorit ottivat käyttöönsä kauppiaiden tarjoamia kauppakassi-palveluita turvatakseen välttämättömän ruoan saannin. Ateria- ja kauppakassipalvelut ovat tunnetuimmat, mutta muitakin ruokapalveluita löytyy – ikääntyneet eivät vaan tiedä niistä tai eivät osaa niitä etsiä.

Hyvä ravitsemustila parantaa jokaisen elämänlaatua

Me ikäännymme kaikki, se on väistämätöntä. Koko elämän mittaisella ravitsemuksella on erittäin suuri merkitys sille, millaisen vanhuuden itse kukin saamme elää – jos sinne asti pääsemme. Viimeistään keski-iässä kannattaa ottaa ohjelmaan myös lihaskuntoharjoittelu ja pitää huolta riittävästä energian ja proteiinin saannista sekä siitä, että ruokalautanen on riittävän värikäs. Tällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja vähentää ikääntymiseen liittyviä riskitekijöitä. Meidän jokaisen tavoitteena lienee hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen, jotta pystymme asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa ja nauttimaan oman näköisestä elämästä. Tämän haluamme varmasti suoda myös meitä vanhemmille sukupolville, jotka ovat jo siellä elämänsä ehtoopuolella.

Jotta jaksetaan liikkua, tarvitaan energiaa. Jotta energiaa riittää, tarvitaan ruokaa. Jotta päästään liikkeelle, tarvitaan lihaksia ja toimintakykyä. Lihaskunnon ylläpitämiseen puolestaan tarvitaan liikuntaa, energiaa ja proteiinia. Nämä yhdessä riittävän unen, monipuolisen ravinnon ja sosiaalisen kanssakäymisen kanssa pitävät yllä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhdessä ruokailu lisää ruokahalua, joka monilla ikääntyneillä saattaa olla vähäistä yksinäisyyden tai sairauksien vuoksi. Voisivatko etäpalvelut olla ratkaisu myös yksinäisyyden haasteeseen? Näitä palveluita lienee jo olemassa, mutta mitä ne ovat, miten niihin voi päästä?

Seniorit tarvitsevat tietoa saatavilla olevista ruokapalveluista

Perinteisesti ruokapalveluilla ymmärretään kotiin tuotavat ateriapalvelut, mutta ikääntyneille suunnatuiksi ruokapalveluiksi voidaan luetella kaikki sellaiset palvelut, jotka tukevat ikääntyneen hyvää ja monipuolista ravitsemusta. Ruoan ja aterioiden kuljetuspalvelut voivat olla ravintolan, kaupan tai muiden yritysten sekä yhteisöjen järjestämiä. Kunhan koronakurimuksesta päästään, voivat ravintolat jälleen vapaammin järjestää senioreille suunnattuja teemapäiviä tai yhteisöllisiä ruokailuhetkiä vaikkapa liikunta- tai kulttuuriharrastuksen yhteyteen. Palvelut voivat olla myös neuvontapalveluita tai vaikkapa ruoanvalmistuksen kursseja, joilla opetellaan ruoanvalmistuksen aakkosia tai uusia kasvisten ja mausteiden käyttötapoja. Ravintolat saattavat tarjota mahdollisuutta ostaa ns. hävikkiruokaa tai järjestävät kohtuuhintaisen mahdollisuuden tulla ruokailemaan varsinaisen lounasajan päätteeksi. Palvelu voi olla myös vapaaehtoistoiminnan ruokakaveruutta.

Tieto ruokapalveluista on tällä hetkellä hyvin hajallaan ja hankalasti saavutettavissa. Tämä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen, Metropolia-vetoinen Seniorit tikissä -hanke kartoittaa muun muassa pääkaupunkiseudun erilaisia ruokapalveluita ja kerää niitä yhteiselle palvelualustalle yhdessä muiden toimintakykyä ylläpitävien hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen kanssa.

Hankkeesta ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneille voi lukea lisää joulukuussa julkaistusta Metropolian monialaisesta Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa -artikkelikokoelmasta (2020), kappaleesta Ikääntyneen hyvä ravitsemustila parantaa vastustuskykyä.

Kiinnostuitko?

Jos olet Metropolian, Haaga-Helian tai Laurean opiskelija, haluaisitko olla mukana tässä tärkeässä hankkeessa tekemällä aiheesta esim. opinnäytetyön? Ota yhteyttä joko allekirjoittaneeseen merja.lahdenpera (a) metropolia.fi tai projektipäällikköön saija.heinonen (a) metropolia.fi.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kartoitusten kartoittamisesta

  • Kirjoittajat:
  • Petra Helenius, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Essi Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Hilla Sarviaho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Sofia Luovi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit Tikissä -hanke sai alkunsa jo kesällä 2020. Eri oppilaitosten ja alojen opiskelijat liittyivät mukaan lokakuussa, jolloin meidät jaettiin viiteen eri ryhmään. Meidän ryhmämme sai tehtäväkseen etsiä jo tehtyjä tutkimuksia ja hankkeita sekä senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyen että senioreiden hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin. Jokainen ryhmän jäsen oli itse kiinnostunut kyseisestä tehtävästä, mikä lisäsi edellytyksiä projektin mukavaan aloittamiseen. Kyllä käytännön alan opiskelijoista löytyy myös tutkimustiedon janoa. 

Tapasimme toisemme kasvotusten lokakuun lopulla Metropolian kampuksella. Haastavassa maailmantilanteessa oli mukava saada kuitenkin kasvot muille ryhmän jäsenille, sillä emme olleet kaikki toisillemme entuudestaan tuttuja. Metropoliassa sovimme projektin etenemisestä oman ryhmämme sisällä ja kukin lähti toteuttamaan projektin työstöä itsenäisesti. Pyrkimyksenä oli löytää mahdollisimman tuoretta tietoa. Eniten keskityimme Suomen tutkimuksiin ja kartoituksiin, mutta täydennykseksi löytyi myös muutama tutkimus ulkomailta.

Etsinnän tuloksia

Kartoitusten ja tutkimustiedon etsiminen osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi. Vaikuttaisi siltä, ettei vastaavaa tietoa ole järin paljoa aiemmin koottu, mikä kertookin osaltaan siitä, että Seniorit tikissä -hankkeelle on tarvetta!

Suomalaisista hankkeista ja ohjelmista esiin nousivat erityisesti: 

Myös muita verkkolähteitä hyödynnettiin tiedonhaussa. Ulkomaisista tutkimuksista emme löytäneet aivan vastaavia tutkimuksia kuin Suomesta. Niistä on kuitenkin mahdollista löytää uusia ideoita ja näkökulmia, joita voimme täällä Suomessa hyödyntää tutkimustyössä.

Kiinnostavaa vertailukohtaa ulkomailta

Erityisen mielenkiintoista tietoa antoi korealainen tutkimus (Yoo, S. 2015) seniorikeskusten palveluiden käyttäjistä. Seniorikeskukset Koreassa vastaavat Suomen seniorikeskuksia ja niissä on tarjolla mm. erilaista päivätoimintaa sekä liikunnallisia aktiviteetteja. Siksi palveluiden käytöstä saatavaa tietoa voisi hyödyntää pohdittaessa liikuntapalveluiden käyttöä Suomessa. Koreassa seniorikeskusten palveluiden käyttöä ennustaa: 

  • Korkeintaan 85 vuoden ikä
  • Matala ja keskitulotaso 
  • Yksinasuminen 
  • Maaseudulla/ esikaupunkialueella asuminen 
  • Sosiaalinen aktiivisuus 

Yhteenveto

Kartoitusta tehdessä ja hankkeeseen tutustuessa on käynyt ilmi se, miten suuri liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta meillä täällä Suomessa on. Tutkimustiedon pohjalta vaikuttaisi yleiseltä niin Suomessa kuin ulkomailla, että tiedottamista palveluista toivotaan enemmän. Onkin ikävää mikäli hyvät ja mahdollisesti mieluisat palvelut jäävät käyttämättä, jolloin sekä palvelun tarjoaja että saaja jäävät hyvästä paitsi. Toivottavasti hanke on osa ratkaisua siihen ongelmaan!

Lähteet:

Yoo, S. 2015. Predictors of Senior Center Attendance in Korea: Findings From a National Analysis. Journal of Social Service Research. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01488376.2015.1049398

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Harrastusten vaikutus seniorin toimintakykyyn

  • Kirjoittajat:
  • Anniina Kovanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Eeva Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Pinja Nurmi, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Nelli Kantelinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Minttu Rinne, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit tikissä -hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden lisätä tietoa senioreiden liikuntamahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Kun tiedot ovat kerätty yhteen paikkaan, on niitä myös helpompi senioreiden ja heidän parissaan työskentelevien ihmisten löytää. Tiimimme sai tehtävänannoksi etsiä Vantaalla olevia liikuntapaikkoja ja -palveluita. Tiimiämme motivoi löytää erilaisia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia senioreiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Lähestyimme sähköpostitse yhteensä 55 yritystä, yhdistystä ja kunnallista tahoa. Heistä hieman alle viidesosa (n.16%) vastasi ja halusi lisätä tietonsa Palvelukarttaan. Vantaalla tuntui löytyvän monenlaista toimintaa senioreille, aina tuolijumpasta zumbaan. Tähän asti tieto on kuitenkin ollut hajautettua ja näin ollen hankalammin löydettävissä.

 Toimintakyky elämänlaadun tekijänä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2020-luvulla yli miljoona yli 65-vuotiasta. Suomen nykyisen vanhuspolitiikan mukaisesti senioreita halutaan tukea kotona asumisessa. Sen keskeisenä edellytyksenä on seniorin toimintakyky, jonka ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi myös elämänlaatuun. Liikunnalliset harrastukset ovat erittäin hyviä keinoja ylläpitää fyysistä toimintakykyä vanhuudessa. Siihen riittää myös rauhallisempi liikunta, joka harjoittaa tasapainoa, ylläpitää lihaskuntoa ja ehkäisee osteoporoosia.

Monelle urheiluharrastus on lapsuudesta opittu tapa, joka kulkee mukana elämänvaiheesta toiseen. Urheilu voi olla elinehto, voimavara, ja rutiinien ylläpitäjä henkilön siirryttyä eläkkeelle. Mutta muutkin kuin liikunnalliset harrastukset voivat ylläpitää seniorin toimintakykyä. Kun ikääntynyt lähtee mihin tahansa harrastukseen, voidaan sen ajatella sisältävän kuntouttavia elementtejä. Ihmisten ilmoille lähteminen lisää motivaatiota suihkussa käymiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pukeutuminen vaatii hienomotoriikan taitojen käyttöä, kuten hiusten kampaamista ja nappien kiinni laittoa. 

Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin (UKK-instituutti, 2019) uusi suositus  painottaa, että pienetkin pätkät liikuntaa kerrallaan riittävät. Viikon aikana tulisi harjoittaa vähintään 2,5 tuntia sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta vaativaa liikuntaa.

Senioreiden mielenterveys ja harrastukset

Harrastuksiin lähteminen, motivaatio toimintakyvyn ylläpitoon ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus, jossa mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Harrastuksilla on iso merkitys niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn.  Valtion tukemat mielenterveyspalvelut tuntuvat olevan kiven alla senioreille. Perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa ei tunnu toteutuvan tässä asiassa. Esimerkiksi valtion rahallisesti tukemaa Kelan psykoterapiaa ei tällä hetkellä myönnetä yli 67-vuotiaille.  

Oma mieluinen harrastus voi olla todella tärkeä elämänlanka ja itsetunnon kohottaja muuttuvassa kehossa. Aivot tarvitsevat myös stimulointia kognitiivisten kykyjen ylläpitoon. Sosiaaliset kontaktit, senioria kiinnostava tekeminen sekä aivoja haastava toiminta luo uusia yhteyksiä hermosoluissa. Jo maisemanvaihdos kotoa pois tekee hyvää aivoille. Mieleisessä harrastuksessa voi unohtaa maailman murheet hetkeksi ja keskittyä läsnä olevaan hetkeen vertaisten kanssa. 

Lähteet:

Ukk-instituutti (2020). Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/> Luettu 14.12.2020.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti