Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin

Kirjoittajat:

  • Karoliina Koivunen, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Teemu Parkkinen, Laurea-ammattikorkeakoulu

”Brändi on kokoelma mielikuvia, joita yritykseen, sen tuotteisiin tai palveluihin voidaan liittää. Nuo mielikuvat syntyvät kokemusten myötä, jotka voivat olla suoria, kuten kokemus tuotteen käytöstä ja asiakaspalvelusta tai epäsuoria, kuten kolmansien osapuolten suositukset.” (Törmälä & Huttunen 2020.) Tässä blogissa tullaan käsittelemään Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden matkaa ja kokemuksia brändin suunnittelusta Senioripakulle.

Mistä kaikki alkoi?

Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijatiimi sai Seniorit tikissä- hankkeelta tehtäväksi suunnitella Senioripakulle brändin, joka auttaisi Senioripakun markkinointia ikäihmisille. Brändiä lähdettiin rakentamaan Brändiopas-kirjan avulla, jossa oli selkeät ohjeet siitä, mitä uuden yrityksen tai palvelun brändin tulisi sisältää. Tämän lisäksi yksi projektitiimin opiskelija oli kirjoittanut projektiimme kuuluvaan teoriaosuuteen brändistä ja sen kehittämisestä, jolloin hänen kirjoittamansa teksti ja tietotaito tuli tarpeeseen.

Brändin rakentamisen alussa kirkastimme itsellemme, mistä Senioripakussa on kyse. Senioripakun tavoitteena on luoda uudenlainen tapa ikäihmisille liikkua ja tavata muita samanikäisiä, tuomalla liikuntapalvelut ja -välineet senioreiden lähelle. Erottavana tekijänä muista toimii esteettömyys ja tasa-arvo, joiden avulla taataan se, että jokainen on tervetullut liikkumaan iästään ja kunnostaan riippumatta. Tarkoituksena on myös ottaa seniorit mukaan pakun toiminnan kehittämiseen, jotta sisällöstä saadaan juuri sen asiakkaiden näköistä.

Senioripakun tavoitteena on myös saada käyttäjäkuntansa luottamus, jonka seurauksena sen asiakaskunta vakiintuu. Vakiintunut asiakaskunta mahdollistaa sen, että Senioripakun toiminta on jatkuvaa ja nousujohteista. Nousujohteisuudella ja jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, että Senioripakun konsepti leviäisi useisiin kuntiin ja kaupunkeihin. Senioripakun tarkoituksena ja tavoitteena on myös tuoda kunnan tai kaupungin liikuntapalvelut ikäihmisten tietoisuuteen. Näillä tiedoilla aloimme rakentamaan brändiä.

Brändin suunnittelu

Tehtävänannon ja ohjeiden jälkeen tiimimme pääsi työntouhuun. Brändiopas-kirjan avulla tiimillämme oli pian listattu tärkeitä kysymyksiä, joihin brändin tulisi vastata. Esimerkiksi kysymykseen; mikä on brändinne kohderyhmä tai tavoiteltava yleisö, kehitimme mielestämme haluttuun kohderyhmään kuuluvista henkilöistä esimerkkiasiakaspersoonia.

Esimerkkiasiakaspersoona brändisuunnitelmasta.

Esimerkkiasiakas Riitta Reipas, 66v:

  • Aktiivinen seniori
  • Harrastaa aktiivista liikuntaa ja teatteria:
    • Golf, sauvakävely, pyöräily ja hiihto
  • Käyttää Facebookia ja lukee lehtiä
  • Pitää huolta itsestään
  • Sosiaalisesti aktiivinen – hyvät verkostot
  • Olisi potentiaalinen vertaisohjaaja Senioripakun toimintaan

Keräsimme brändisuunnitelmaan projektitiimin mielestä keskeisimmät ja oleellisimmat asiat, jotka tulisi ottaa huomioon Senioripakun brändiä tehtäessä. Esimerkkeinä tästä ovat tiimin ideoimat sloganit, joita voidaan käyttää Senioripakun toiminnan markkinoinnissa. Tällä hetkellä parhaaksi sloganiksi on valikoitunut: Senioripaku – jotta kukaan ei jäisi yksin. Sloganin takana on ajatus siitä, mikä kiteyttää koko Senioripaku toiminnan; kohtaamisia muiden ihmisten kanssa sekä liikkumisen iloa.

Suomi on yksi Euroopan nopeinten ikääntyvä maa ja tasokkaat liikuntapalvelut ovat erinomainen keino osoittaa arvostusta ikäihmisiä kohtaan. Senioripakun avulla huolehditaan ikäihmisten hyvinvoinnista ja aktiivisuudesta, joka osoittaa vanhenevalle väestölle arvostusta.

Lähteet:

Törmälä, M. & Huttunen, K. 2020. Brändin rakentaminen. Zoner. https://www.zoner.fi/brandin-rakentaminen/  

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Miten palvelukarttaa tulisi kehittää senioreiden näkökulmasta?

Kirjoittajat:

  • Joel Holopainen, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Nikke Patzwaldt, Laurea ammattikorkeakoulu
  • Taru Sutinen, Laurea ammattikorkeakoulu

Teimme Laurea ammattikorkeakoulun projektiharjoittelussa kartoituksen pääkaupunkiseudun sähköisen palvelukartan käytettävyydestä. Tavoitteena on saada palveluiden käyttäjät ja tarjoajat kohtaamaan toisensa paremmin. Kartoituksessa keskityttiin 60-vuotiaiden ja sitä vanhempien käytettävyyskokemuksiin.

Mitä on käytettävyys?

Tässä kirjoituksessa käytettävyyttä tarkastellaan teknologisten ratkaisujen osalta. Käytettävyydellä ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Esimerkiksi ISO-standardin mukaan käytettävyyttä tulee tarkastella tilannesidonnaisesti; tiettyjen käyttäjien osalta määritellyssä käyttötilanteessa. Käytettävyys on tällöin muuttuva ominaisuus, johon vaikuttavat mm. käyttäjä ja tilanne. ISO-standardissa käytettävyys jaetaan kolmeen osaan: tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys. (Kinnunen 2018; Lällä 2019a.)

Käytettävyyden osatekijöiksi Nielsen (1993, Ovaska ym. 2005, 3 mukaan) on määritellyt opittavuuden, tehokkuuden, muistettavuuden, virheettömyyden sekä miellyttävyyden.  Käytettävyystutkimuksen keinoilla näitä eri osatekijöitä voidaan havainnoida. Vain niitä tekijöitä voidaan kehittää, joita voidaan mitata ja arvioida. Kehittämisvaiheen tavoitteet tulee asettaa sellaisiksi, että niistä on käyttäjälle hyötyä.

Käytettävyyttä voidaan arvioida teknologisen ratkaisun suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä myös silloin, kun ratkaisu on saatu valmiiksi ja on kaupallisesti saatavilla. Käytettävyyden arvioinnissa vastauksia kerätään käyttäjiltä kyselyjen ja haastattelujen avulla. Lisäksi arviointikeinoja ovat laboratoriossa ja kenttäolosuhteissa tapahtuva havainnointi. (Ovaska ym. 2005, 6–8; Lällä 2019b).

Palvelukartan käytettävyyskartoitus

Käytettävyyskysely toteutettiin Google Forms –lomakkeen avulla. Kyselyä jaettiin muun muassa Enter ry:n, Pääkaupunkiseudun Hengitysyhdistyksen ja Pääkaupunkiseudun Luustoyhdistyksen. Kyselyyn saatiin 62 vastausta. Vastaajista enemmistö oli naisia (89 %). Vastaajista lähes puolet (47 %) oli 70–79-vuotiaita ja toinen puolikas vastaajista (45 %) oli 60–69-vuotiaita. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli Helsingistä (69 %), toiseksi eniten Espoosta (16 %) ja kolmanneksi Vantaalta (11 %).

kaaviokuva vastaajien asuinpaikkakuntajakaumasta
Kaavio 1. Vastaajien asuinpaikkakuntien jakauma

Suurin osa vastaajista on kokeneita käyttämään erilaisia digivälineitä ja -palveluita, sillä 77 % vastaajista kertoo käyttävänsä digipalveluita yli 5 tuntia viikossa. Tämä antaa viitteitä siitä, että kyselyyn osallistuneiden kehittämisideat eivät kerro käyttöosaamisen puutteesta vaan, että palvelukartan tulisi olla käyttäjäystävällinen kenelle vain. Vastaajista 40 % oli tyytyväisiä (arvosana 4–5) palvelukartan käytettävyyteen, joka tuli ilmi palvelukartan tyytyväisyyttä selvittävässä kyselyn osiossa.

Palvelukartta oli entuudestaan tuntematon suurimalle osalle vastaajista, sillä 86 % vastasi käyttävänsä kyseistä palvelua ensimmäistä kertaa. Erään vastaajan kommentti olikin, että palvelu tuntui hyvin pidetyltä salaisuudelta.  Noin kaksi kolmasosaa (68 %) uskoi käyttävänsä palvelukarttaa myös tulevaisuudessa. Samoin noin kaksi kolmasosaa (66 %) vastasi, että voisi suositella palvelukarttaa ystävälle.

Kaaviokuva vastaajien arviosta Palvelukartan käytöstä myöhemmin
Kaavio 2. Vastaajien arvio Palvelukartan käytöstä myöhemmin.

Kommentit ja kehittämisehdotukset

Käytettävyyskartoituksen kommenteissa nousi esiin kolme pääkategoriaa koskien palvelun kehittämistä.

Etusivu ja ohjeistus

Palvelukartan etusivulta puuttuva ohjeistus vaikeuttaa palvelun käytön aloittamista. Aloitussivu ei anna ymmärtää miten ja mihin palvelua tulisi käyttää (hakutoiminto, kartta, otsikkopalkit). 

“En ymmärtänyt periaatetta, miten kartta toimii”

“Voisiko ensikertalaiselle olla ohje käytöstä.”

Kehitysehdotukset:

Selkeimpänä nousi esille se, että ohjeistus pitäisi olla sivulle mentäessä selvästi esillä tai sivun avautuessa pitäisi alkaa lyhyt opastuskierros palvelun käytön perusperiaatteista ja toiminnoista. Ohjeistuksen pystyisi kuitenkin tarvittaessa ohittamaan. Vaihtoehtoisesti palvelussa olisi helposti nähtävillä oleva infopainike, jota klikatessa alkaa esittelykierros. Tällä hetkellä palvelun ohjeita löytyy kohdasta: tietoa palvelusta ja saavutettavuusseloste. Kyseisen palkin nimeksi voisi muuttaa “ohjeet ja saavutettavuusseloste”.

Hakutoiminto ja -sana

Hakusanojen osalta tuli suuri määrä kommentteja. Oikean hakusanan löytäminen oli käyttäjillä vaikeaa. Jos hakutulosten määrä on suuri, se hidastaa hakua sekä hakutoimintoa. Hakutoiminnon käytön epäselvyydet nousivat esiin kyselyn kommenteista. Järjestys ja tarvittavat klikkaukset eivät ole useimpien tämänhetkisten nettisivustojen mukaisia. Esimerkiksi kun tekee haun ja haluaa palata takaisin, pitää rullata ylös “haku”-ruutuun ja painaa siinä olevaan nuolta.

“´Lenkkipolut´ ei löytynyt ollenkaan –   sitten kun osasin sanoa ’kuntoradat’, niin löytyi.”

”Kannattaa tehdä vain yksi tai kaksi hakua samalla, muuten haku kestää kauan.”

Kehitysehdotukset:

Hakusanoihin tulisi lisätä enemmän synonyymeja ja hakutoiminnon tulisi ehdottaa niitä aktiivisemmin. Hakuosion tulisi pyytää ensin hakijan nykyistä sijaintia/kotiosoitetta. Sijainnin lisäämisellä vältetään kartan kaikkien palveluiden hakemista, joka vie todella paljon aikaa ja joilla käyttäjä ei tee mitään. Espoosta palvelua hakeva saa haulla nyt Itä-Helsingin ja Vantaan kaikki palvelut, vaikka haluaa lähialueen palveluita. Osoite olisi hyvä kysyä niin, että myös muu kuin kotiosoite on mahdollista syöttää, sillä aina etsittävä kohde ei ole kodin lähellä. Hyvä hakutoiminto on esimerkiksi HSL-sovelluksessa, jossa voi lisätä nykyisen sijainnin tai lisätä jonkin muun osoitteen.

Palvelukartasta löytyvät palvelut

Kaikista löytyneistä palveluista ei saa tällä hetkellä kattavasti lisätietoja kuten aukioloaikoja, yleisiä tietoja ja palvelun kotisivulinkkejä. Toinen esiin tullut huomio oli, että uusia liikuntapaikkoja ei ole vielä ehditty lisätä palveluun, vaikka ne tiettävästi olivat jo käytössä, tai esillä olevat tiedot eivät pidä paikkaansa.

“Enpä tiedä, tuntui aika sekavalta. Kohteiden esittely ylimalkaista, ei tällä perusteella kohteeseen voisi ajatella mennä. Pitää ottaa selvää muuta kautta.”

”Ei löytynyt Tapiolassa olevaa Padel-kenttää, vaikka tiedän sellaisen olevan. Google-haulla se löytyi heti!”

Kehitysehdotukset:

Kaikkiin tuloksien tietolaatikoihin tulisi lisätä linkit palveluiden kotisivuille. Myös palveluiden tietoja (esimerkiksi aukioloajat) voitaisiin pitää paremmin ajan tasalla.

Yhteenveto

Digitaaliset palvelut ovat osa nyky-yhteiskuntaamme ja tämän vuoksi onkin tärkeää, että seniorit pysyvät mukana kehityksessä. Tämän kaltaiset käytettävyyskartoitukset auttavat tässä tarkoituksessa. Saatujen vastauksien määrä yllätti meidät positiivisesti. Tämä kertoo osaltaan siitä, että senioreilla on kiinnostusta aiheeseen ja halua palveluiden kehittämiseen. Toivomme, että vastauksien pohjalta saadaan luotua mahdollisimman käyttäjäystävällinen palvelukartta ja siten aktivoitua senioreita löytämään ja käyttämään liikuntapalveluita monipuolisesti.

Lähteet

Kinnunen H-M. 2018. Mikä ihmeen käytettävyys? Blogi-kirjoitus. Viitattu 28.4.2021. https://www.arter.fi/mika-ihmeen-kaytettavyys/

Lällä, K. 2019a. Mitä on käytettävyys? Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=lZBBuUrdOUs&feature=youtu.be

Lällä, K. 2019b. Käytettävyystestaus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luennot YouTubessa. Viitattu 28.4.2021. https://www.youtube.com/watch?v=-WQS4W5CIAk&feature=youtu.be

Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa Ovaska S., Aula A. & Majaranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Raportti B-2005–1.

Kategoriat: Yleinen | Jätä kommentti

Seniori, syö hyvin – voi paremmin!

  • Kirjoittajat:
  • Anna Österlund, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Milla Remes, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Oikeanlainen ravitsemus on keskeistä hyvän toimintakyvyn ylläpitämisessä, varsinkin ikääntyessä. Kahdeksan Metropolian sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa innovoivat arkea helpottavia ja innostavia vaihtoehtoja ravitsemuksen parantamiseksi. Kuinka seniorit saataisiin kiinnostumaan terveellisestä ja ravitsevasta ruuasta? Valmiit kauppa- ja ruokalistat tuovat helpotusta arkeen, ja kokkikurssi uusia ideoita myös omaan keittiöön.

Riittävä energian ja proteiinin saanti ylläpitää terveyttä

Ikääntyneiden on tärkeää saada energiaa kulutustaan vastaava määrä. Tätä voi seurata helpoiten painoa tarkkailemalla, mikäli paino pysyy samana, saa energiaa tarpeeksi. Ikääntyneiden ravitsemussuositusten mukaan yli 65-vuotiaiden proteiinin saanti on 1,2–1,4 g/ painokilo/ vrk, ja sairaudesta toipuvilla jopa 1,5 g/kg/vrk. Proteiinin saanti on hyvä jakaa tasaisesti päivän aterioille.  Rasvoista alle 1/3 tulisi olla tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, joita sisältävät esimerkiksi rasvaiset maitovalmisteet, juustot, lihavalmisteet, kookosrasvat ja voi. Vähintään 2/3 kokonaisrasvasta tulisi olla tyydyttymättömiä eli pehmeitä rasvoja, joita saa esimerkiksi kasviöljypohjaisista kasvirasvavalmisteista, kalasta sekä pähkinöistä ja siemenistä. (VRN & THL 2020: 79.)

Ryhmämme huolenaiheena on nykypäivän senioreiden ravitsemuksen yksipuolisuus, proteiinin ja kuidun liian vähäinen saanti ja liiallinen suolan käyttö.  On helppoa ajautua tekemään samantapaista ruokaa kerrasta toiseen, jolloin ruokavalio alkaa yksipuolistumaan. Tavoitteenamme on tarjota tutun makkarakeiton ohelle uusia, terveellisiä ja maistuvia annoskokonaisuuksia, jotka takaavat kylläisen ja ravitsemussuositukset täyttävän aterioinnin.

Seniorin arki sujuvaksi

Ryhmämme lähti ratkaisemaan ongelmaa arjen sujuvuuden näkökulmasta. Ruuanlaitosta ja kaupassa käymisestä voitaisiin tehdä mahdollisimman vaivatonta valmiiden, helppolukuisten ohjeiden avulla. Näin ollen ryhmämme suunnitteli senioreille valmiin ruokalistan, jossa on suositusten mukaisia reseptejä. Ruokalistan kaveriksi teimme kauppalistan, jonka avulla kaupassa käyminen helpottuu. Valmiiden listojen avulla ei tarvitse huolehtia siitä, saako ruuasta tarpeeksi hyvänlaatuista energiaa ja riittävästi tarpeellisia ravintoaineita, vaan ne on mietitty valmiiksi senioreiden tarpeisiin sopivaksi.

Ruokalistan toimivuutta testattiin kolmella testauskierroksella. Testaajina olivat ensin ryhmän jäsenet, sitten ravitsemuksen asiantuntijat ja viimeisenä itse seniorit. Ensimmäisellä kierroksella keskityttiin listan ulkonäköön ja reseptien toimivuuteen kotikeittiössä, ryhmäläiset valmistivat listan ruokia ja totesivat ne toimiviksi ja ohjeet tarpeeksi yksinkertaisiksi. Seuraavana testikierroksena kysyttiin aiheen asiantuntijoiden mielipidettä. Asiantuntijat kehottivat parantamaan rasvan laatua ja tarkkailemaan suolan määrää resepteissä. Reseptejä parannettiin ehdotusten mukaisesti. Viimeisenä ruokalista testattiin loppukäyttäjillä. Heistä suurin osa oli sitä mieltä, että tällainen lista voisi helpottaa heidän arkeaan tai tuoda vähintäänkin uusia ideoita keittiöön. Heiltä saatiin myös arvokasta palautetta, kuinka listaa muokataan vielä enemmän seniorien tarpeisiin. Näitä muutoksia olivat esimerkiksi vaikealukuisen fontin muokkaaminen ja annoskoon täsmentäminen.

Yhdessä kohti terveellistä elämää

Ruokalistojen tueksi kehittelimme idean kurssista, jossa osallistujat pääsevät tekemään terveellisiä kotiruokia ohjattuna. Kurssi järjestetään yhteistyönä Seniorit tikissä- hankkeeseen kuuluvien oppilaitosten ja/tai Marttojen kanssa. Kahden kuukauden aikana on mahdollista tutustua erilaisiin teemoihin ja kulttuureihin valmistaen erilaisia ruoka-annoksia. Tavoitteenamme on lisätä tietoa ikääntyneiden ravitsemussuosituksista, monipuolistaa senioreiden ruokavaliota, lisäämällä esimerkiksi kasvisten ja vaalean lihan käyttöä, ja mahdollistaa samalla toisten senioreiden tapaaminen. Kurssi huipentuu kokkauskilpailuun, jonka osallistujilla on mahdollista ilmaista omaa luovuuttaan ja kilpailla huikeasta seniorikokin tittelistä.

Säästä rahaa ja aikaa

Vaikka ruuanlaitto voi tuntua aikaa vievältä, voi kerralla tehdä terveellistä ruokaa monelle aterialle. Terveellinen ravitsemus ei automaattisesti tarkoita jokapäiväistä, monta tuntia kestävää ruuanlaittomaratonia. Useamman annoksen tekeminen kerralla tulee usein myös edullisemmaksi. Lisäksi ruuanlaitto voi olla hauskaa ja yhdistää ihmisiä! Säännöllisillä ruokailuajoilla ja monipuolisella ruokavaliolla lisäät hyvinvointiasi ja ylläpidät toimintakykyäsi pidempään!

Lähteet:

VRN & THL 2020. Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/139415/THL_OHJ_4_2020_Vireytt%C3%A4%20seniorivuosiin_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y>. Viitattu 22.4.2021. 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Luontoon kannustamalla kerätään bingorivien lisäksi myös terveyshyötyjä

  • Kirjoittajat:
  • Ina Lehti, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Säde Akiala, Metropolia Ammattikorkeakoulu

THL:n vuoden 2021 tutkimuksen mukaan yli 30 000 kotihoidon tai ympärivuorokautisen hoidon piirissä olevaa ikäihmistä ei ole käynyt kertaakaan ulkona viimeisen vuoden aikana (MTV Uutiset 2021). Tämän seurauksena monen ikääntyneen fyysinen kunto on heikentynyt huomattavasti.  Metropolian terveysalan opiskelijoista koostuvan projektiryhmän tavoitteena oli keksiä keinoja parantaa ikäihmisten toimintakykyä koronapandemian jälkeen. Ajatuksena oli innovoida yli 65-vuotiaiden liikuntasuosituksiin perustuva houkutin, joka kannustaisi lähtemään ”ylös, ulos ja lenkille” terveyttä hellivään ympäristöön.

Luontoliikunnalla luut lujiksi

Ulkoilu ja metsässä oleilu lisäävät fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja se sopii hyvin myös nykyhetkeen, jolloin koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ja suositukset yhä ohjailevat arkea. Pelkästään metsä- tai luontoympäristössä oleminen herättävät monissa muistoja ja mielihyvää, sekä rentoutumisen ja onnellisuuden tunteita. Luonnossa erilaisissa maastoissa liikkuminen lisää ja tukee liikkuvuutta sekä fyysistä toimintakykyä. Luontoon lähtemisen ei tarvitse vaatia suurta vaivaa, sillä puistoja, metsiä ja luonnontilaisia alueita löytyy kaikkialta. (Mielenterveystalo.)

Kirjasen kanssa käpyjä keräilemään

Projektiryhmän konkreettinen tuotos on Seniorit kävyssä -kirjanen, josta löytyy vinkkejä ja kuvitettuja ohjeita eri liikuntaharjoitteisiin. Aktiviteetteja on mahdollista toteuttaa joko ohjatusti ryhmässä, kaverin kanssa tai itsenäisesti. Kirjasen materiaaliin sisältyy myös teoriatietoon perustuvia info”käpyjä”, eli tutkimuksiin ja suosituksiin perustuvia kannustimia eri lajien hyödyistä ”kävynkuoressa”. Kirjanen on luontoaiheinen, ja sen sisältöä suositellaankin kokeilemaan luonnon helmassa, jossa mieli lepää ja ajatukset palaavat kenties kotiseudun maisemiin.

Ideoita & inspiraatiota ihan kaikille

Seniorit kävyssä on suunniteltu käyttöön mahdollisimman laajalle joukolle ihmisiä, sillä materiaalissa panostetaan selkokielisyyteen ja kuvapainotteiseen ohjaukseen. Tämä mahdollistaa helpon käännöksen muille kielille tai ainakin vaivattomamman tulkinnan myös muunkielisille senioreille. Kirjasen sisältö on muokattavissa ja sovellettavissa oleva, ja jokainen saa poimia siitä parhaat palaset itselleen käyttöön. Kirjasen voi tulostaa vapaasti itselleen käyttöön verkosta. Mitään muita materiaaleja ei tarvita. Luonnosta löytyviä keppejä, kiviä tai puunrunkoja hyödynnetään eri liikkeissä, joten liikunta on paitsi sopivan rentoa, myös ilmaista.

Ulkoilun ja liikkumisen kynnystä madaltavat valmiit liikuntaohjeet sekä motivoiva tieto terveyshyödyistä. Toivomme, että materiaalista on hyötyä ja se palvelisi mahdollisimman montaa ikääntynyttä. Uusien asioiden oppiminen ja erilaisten kokemusten hankkiminen virkistää mieltä, ja sen tulisi jatkua läpi elämän. Liikunnan ei tarvitse aina olla niin vakavaa: usein pelkkä ulos lähteminen riittää.

Lähteet:

MTV Uutiset 2021. Kymmenettuhannet vanhustenhoidon asiakkaat jääneet täysin vaille ulkoilua – THL: ”Tämä on hälyttävä tieto”. <https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kymmenettuhannet-vanhustenhoidon-asiakkaat-jaaneet-taysin-vaille-ulkoilua-thl-tama-on-halyttava-tieto/8115940#gs.yocf2e>. Viitattu 20.4.2021.

Mielenterveystalo. Tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista. Luonnon vaikutus hyvinvointiin. <https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx#fyysinen_aktiivisuus>. Viitattu 20.4.2021

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti

Ikääntyneen ruokailu sydämen asiaksi

Koronan myötä kodin ulkopuolelle liikkeelle lähtemisestä saattoi tulla monille senioreille asia, jota halutaan välttää. Onneksi monet vapaaehtoiset ja järjestöt tulivat apuun tekemään ruokaostoksia ja toimittamaan niitä kotiovelle saakka, tai seniorit ottivat käyttöönsä kauppiaiden tarjoamia kauppakassi-palveluita turvatakseen välttämättömän ruoan saannin. Ateria- ja kauppakassipalvelut ovat tunnetuimmat, mutta muitakin ruokapalveluita löytyy – ikääntyneet eivät vaan tiedä niistä tai eivät osaa niitä etsiä.

Hyvä ravitsemustila parantaa jokaisen elämänlaatua

Me ikäännymme kaikki, se on väistämätöntä. Koko elämän mittaisella ravitsemuksella on erittäin suuri merkitys sille, millaisen vanhuuden itse kukin saamme elää – jos sinne asti pääsemme. Viimeistään keski-iässä kannattaa ottaa ohjelmaan myös lihaskuntoharjoittelu ja pitää huolta riittävästä energian ja proteiinin saannista sekä siitä, että ruokalautanen on riittävän värikäs. Tällä voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia ja vähentää ikääntymiseen liittyviä riskitekijöitä. Meidän jokaisen tavoitteena lienee hyvän toimintakyvyn ylläpitäminen, jotta pystymme asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa ja nauttimaan oman näköisestä elämästä. Tämän haluamme varmasti suoda myös meitä vanhemmille sukupolville, jotka ovat jo siellä elämänsä ehtoopuolella.

Jotta jaksetaan liikkua, tarvitaan energiaa. Jotta energiaa riittää, tarvitaan ruokaa. Jotta päästään liikkeelle, tarvitaan lihaksia ja toimintakykyä. Lihaskunnon ylläpitämiseen puolestaan tarvitaan liikuntaa, energiaa ja proteiinia. Nämä yhdessä riittävän unen, monipuolisen ravinnon ja sosiaalisen kanssakäymisen kanssa pitävät yllä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Yhdessä ruokailu lisää ruokahalua, joka monilla ikääntyneillä saattaa olla vähäistä yksinäisyyden tai sairauksien vuoksi. Voisivatko etäpalvelut olla ratkaisu myös yksinäisyyden haasteeseen? Näitä palveluita lienee jo olemassa, mutta mitä ne ovat, miten niihin voi päästä?

Seniorit tarvitsevat tietoa saatavilla olevista ruokapalveluista

Perinteisesti ruokapalveluilla ymmärretään kotiin tuotavat ateriapalvelut, mutta ikääntyneille suunnatuiksi ruokapalveluiksi voidaan luetella kaikki sellaiset palvelut, jotka tukevat ikääntyneen hyvää ja monipuolista ravitsemusta. Ruoan ja aterioiden kuljetuspalvelut voivat olla ravintolan, kaupan tai muiden yritysten sekä yhteisöjen järjestämiä. Kunhan koronakurimuksesta päästään, voivat ravintolat jälleen vapaammin järjestää senioreille suunnattuja teemapäiviä tai yhteisöllisiä ruokailuhetkiä vaikkapa liikunta- tai kulttuuriharrastuksen yhteyteen. Palvelut voivat olla myös neuvontapalveluita tai vaikkapa ruoanvalmistuksen kursseja, joilla opetellaan ruoanvalmistuksen aakkosia tai uusia kasvisten ja mausteiden käyttötapoja. Ravintolat saattavat tarjota mahdollisuutta ostaa ns. hävikkiruokaa tai järjestävät kohtuuhintaisen mahdollisuuden tulla ruokailemaan varsinaisen lounasajan päätteeksi. Palvelu voi olla myös vapaaehtoistoiminnan ruokakaveruutta.

Tieto ruokapalveluista on tällä hetkellä hyvin hajallaan ja hankalasti saavutettavissa. Tämä kolmen ammattikorkeakoulun yhteinen, Metropolia-vetoinen Seniorit tikissä -hanke kartoittaa muun muassa pääkaupunkiseudun erilaisia ruokapalveluita ja kerää niitä yhteiselle palvelualustalle yhdessä muiden toimintakykyä ylläpitävien hyvinvointi- ja liikuntapalvelujen kanssa.

Hankkeesta ja hyvän ravitsemuksen merkityksestä ikääntyneille voi lukea lisää joulukuussa julkaistusta Metropolian monialaisesta Hyvinvointi ja terveys poikkeusoloissa -artikkelikokoelmasta (2020), kappaleesta Ikääntyneen hyvä ravitsemustila parantaa vastustuskykyä.

Kiinnostuitko?

Jos olet Metropolian, Haaga-Helian tai Laurean opiskelija, haluaisitko olla mukana tässä tärkeässä hankkeessa tekemällä aiheesta esim. opinnäytetyön? Ota yhteyttä joko allekirjoittaneeseen merja.lahdenpera (a) metropolia.fi tai projektipäällikköön saija.heinonen (a) metropolia.fi.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Kartoitusten kartoittamisesta

  • Kirjoittajat:
  • Petra Helenius, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Essi Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Hilla Sarviaho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Sofia Luovi, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit Tikissä -hanke sai alkunsa jo kesällä 2020. Eri oppilaitosten ja alojen opiskelijat liittyivät mukaan lokakuussa, jolloin meidät jaettiin viiteen eri ryhmään. Meidän ryhmämme sai tehtäväkseen etsiä jo tehtyjä tutkimuksia ja hankkeita sekä senioreiden fyysiseen toimintakykyyn liittyen että senioreiden hakeutumisesta liikuntapalveluiden pariin. Jokainen ryhmän jäsen oli itse kiinnostunut kyseisestä tehtävästä, mikä lisäsi edellytyksiä projektin mukavaan aloittamiseen. Kyllä käytännön alan opiskelijoista löytyy myös tutkimustiedon janoa. 

Tapasimme toisemme kasvotusten lokakuun lopulla Metropolian kampuksella. Haastavassa maailmantilanteessa oli mukava saada kuitenkin kasvot muille ryhmän jäsenille, sillä emme olleet kaikki toisillemme entuudestaan tuttuja. Metropoliassa sovimme projektin etenemisestä oman ryhmämme sisällä ja kukin lähti toteuttamaan projektin työstöä itsenäisesti. Pyrkimyksenä oli löytää mahdollisimman tuoretta tietoa. Eniten keskityimme Suomen tutkimuksiin ja kartoituksiin, mutta täydennykseksi löytyi myös muutama tutkimus ulkomailta.

Etsinnän tuloksia

Kartoitusten ja tutkimustiedon etsiminen osoittautuikin yllättävän haasteelliseksi. Vaikuttaisi siltä, ettei vastaavaa tietoa ole järin paljoa aiemmin koottu, mikä kertookin osaltaan siitä, että Seniorit tikissä -hankkeelle on tarvetta!

Suomalaisista hankkeista ja ohjelmista esiin nousivat erityisesti: 

Myös muita verkkolähteitä hyödynnettiin tiedonhaussa. Ulkomaisista tutkimuksista emme löytäneet aivan vastaavia tutkimuksia kuin Suomesta. Niistä on kuitenkin mahdollista löytää uusia ideoita ja näkökulmia, joita voimme täällä Suomessa hyödyntää tutkimustyössä.

Kiinnostavaa vertailukohtaa ulkomailta

Erityisen mielenkiintoista tietoa antoi korealainen tutkimus (Yoo, S. 2015) seniorikeskusten palveluiden käyttäjistä. Seniorikeskukset Koreassa vastaavat Suomen seniorikeskuksia ja niissä on tarjolla mm. erilaista päivätoimintaa sekä liikunnallisia aktiviteetteja. Siksi palveluiden käytöstä saatavaa tietoa voisi hyödyntää pohdittaessa liikuntapalveluiden käyttöä Suomessa. Koreassa seniorikeskusten palveluiden käyttöä ennustaa: 

  • Korkeintaan 85 vuoden ikä
  • Matala ja keskitulotaso 
  • Yksinasuminen 
  • Maaseudulla/ esikaupunkialueella asuminen 
  • Sosiaalinen aktiivisuus 

Yhteenveto

Kartoitusta tehdessä ja hankkeeseen tutustuessa on käynyt ilmi se, miten suuri liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tarjonta meillä täällä Suomessa on. Tutkimustiedon pohjalta vaikuttaisi yleiseltä niin Suomessa kuin ulkomailla, että tiedottamista palveluista toivotaan enemmän. Onkin ikävää mikäli hyvät ja mahdollisesti mieluisat palvelut jäävät käyttämättä, jolloin sekä palvelun tarjoaja että saaja jäävät hyvästä paitsi. Toivottavasti hanke on osa ratkaisua siihen ongelmaan!

Lähteet:

Yoo, S. 2015. Predictors of Senior Center Attendance in Korea: Findings From a National Analysis. Journal of Social Service Research. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/01488376.2015.1049398

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Harrastusten vaikutus seniorin toimintakykyyn

  • Kirjoittajat:
  • Anniina Kovanen, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Eeva Kiviranta, Metropolia Ammattikorkeakoulu
  • Pinja Nurmi, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Nelli Kantelinen, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
  • Minttu Rinne, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Seniorit tikissä -hanke tarjoaa loistavan mahdollisuuden lisätä tietoa senioreiden liikuntamahdollisuuksista pääkaupunkiseudulla. Kun tiedot ovat kerätty yhteen paikkaan, on niitä myös helpompi senioreiden ja heidän parissaan työskentelevien ihmisten löytää. Tiimimme sai tehtävänannoksi etsiä Vantaalla olevia liikuntapaikkoja ja -palveluita. Tiimiämme motivoi löytää erilaisia liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia senioreiden yksilöllisiin tarpeisiin ja toiveisiin. Lähestyimme sähköpostitse yhteensä 55 yritystä, yhdistystä ja kunnallista tahoa. Heistä hieman alle viidesosa (n.16%) vastasi ja halusi lisätä tietonsa Palvelukarttaan. Vantaalla tuntui löytyvän monenlaista toimintaa senioreille, aina tuolijumpasta zumbaan. Tähän asti tieto on kuitenkin ollut hajautettua ja näin ollen hankalammin löydettävissä.

 Toimintakyky elämänlaadun tekijänä

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 2020-luvulla yli miljoona yli 65-vuotiasta. Suomen nykyisen vanhuspolitiikan mukaisesti senioreita halutaan tukea kotona asumisessa. Sen keskeisenä edellytyksenä on seniorin toimintakyky, jonka ylläpitäminen vaikuttaa merkittävästi myös elämänlaatuun. Liikunnalliset harrastukset ovat erittäin hyviä keinoja ylläpitää fyysistä toimintakykyä vanhuudessa. Siihen riittää myös rauhallisempi liikunta, joka harjoittaa tasapainoa, ylläpitää lihaskuntoa ja ehkäisee osteoporoosia.

Monelle urheiluharrastus on lapsuudesta opittu tapa, joka kulkee mukana elämänvaiheesta toiseen. Urheilu voi olla elinehto, voimavara, ja rutiinien ylläpitäjä henkilön siirryttyä eläkkeelle. Mutta muutkin kuin liikunnalliset harrastukset voivat ylläpitää seniorin toimintakykyä. Kun ikääntynyt lähtee mihin tahansa harrastukseen, voidaan sen ajatella sisältävän kuntouttavia elementtejä. Ihmisten ilmoille lähteminen lisää motivaatiota suihkussa käymiseen ja itsestä huolehtimiseen. Pukeutuminen vaatii hienomotoriikan taitojen käyttöä, kuten hiusten kampaamista ja nappien kiinni laittoa. 

Terveysliikunnan tutkimus- ja asiantuntijakeskus UKK-instituutin (UKK-instituutti, 2019) uusi suositus  painottaa, että pienetkin pätkät liikuntaa kerrallaan riittävät. Viikon aikana tulisi harjoittaa vähintään 2,5 tuntia sydämen sykettä kohottavaa liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta vaativaa liikuntaa.

Senioreiden mielenterveys ja harrastukset

Harrastuksiin lähteminen, motivaatio toimintakyvyn ylläpitoon ja mielenterveys kulkevat käsi kädessä. Ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus, jossa mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Harrastuksilla on iso merkitys niin fyysiseen kuin henkiseen toimintakykyyn.  Valtion tukemat mielenterveyspalvelut tuntuvat olevan kiven alla senioreille. Perustuslaillinen oikeus yhdenvertaisuuteen yhteiskunnassa ei tunnu toteutuvan tässä asiassa. Esimerkiksi valtion rahallisesti tukemaa Kelan psykoterapiaa ei tällä hetkellä myönnetä yli 67-vuotiaille.  

Oma mieluinen harrastus voi olla todella tärkeä elämänlanka ja itsetunnon kohottaja muuttuvassa kehossa. Aivot tarvitsevat myös stimulointia kognitiivisten kykyjen ylläpitoon. Sosiaaliset kontaktit, senioria kiinnostava tekeminen sekä aivoja haastava toiminta luo uusia yhteyksiä hermosoluissa. Jo maisemanvaihdos kotoa pois tekee hyvää aivoille. Mieleisessä harrastuksessa voi unohtaa maailman murheet hetkeksi ja keskittyä läsnä olevaan hetkeen vertaisten kanssa. 

Lähteet:

Ukk-instituutti (2020). Liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. <https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/> Luettu 14.12.2020.

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Onko Palvelukartta toimiva alusta senioreille?

  • Kirjoittajat:
  • Riikka Kenttämaa, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Benjamin Krok, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Flora Laiho, Laurea-ammattikorkeakoulu
  • Anssi Patova, Laurea-ammattikorkeakoulu

Ikääntyneiden liikkuminen

Ohjattu liikunta tarjoaa ikääntyneille mahdollisuuden kehittää fyysistä aktiivisuuttaan, joka on tärkeä toiminta- ja liikkumiskyvyn ylläpitäjä. Liikunnan avulla pystytään hidastamaan tai jopa kokonaan ehkäisemään kroonisia sairauksia ja estämään niistä syntyviä haittoja. Liikunta itsessään ei estä vanhenemista, mutta sillä pystytään hidastamaan ikääntymismuutoksia ja alentamaan niiden astetta ja seurauksia. (UKK-instituutti 2020.) Ikääntyneiden liikkumista tukee ryhmämuotoinen liikunta, jolloin fyysisen harjoittelun lisäksi toimintaan liittyy sosiaalinen tuki (Jyväkorpi, Havas, Urtamo, Karvinen 2014).

Liikuntapalvelut täytyy kuitenkin tavoittaa, jotta niihin voidaan osallistua. Pääkaupunkiseudulla senioriliikuntaa tarjoaa julkinen, toinen, kolmas ja neljäs sektori – kaikki erillisinä toimijoina. Palveluiden saavutettavuuden helpottamiseksi kaikki palveluntarjoajat Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Helsingin alueelta pyritään kokoamaan yhteiseen Palvelukarttaan, jota Helsingin kaupunki ylläpitää. 

Mukana Seniorit tikissä -hankkeessa

Haaga-Helian, Metropolian ja Laurean opiskelijat lähtivät mukaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Seniorit tikissä -hankkeeseen. Sen yhtenä tarkoituksena on koota kaikki pääkaupunkiseudun senioriliikuntapalvelut yhteiseen Palvelukarttaan, jotta seniorit löytäisivät helpommin heille kohdennetut liikuntapalvelut.

Neljän Laurea-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijan tehtävänä oli kartoittaa Espoon ja Kauniaisten alueen ikääntyneille suunnattuja liikuntapalveluita. Osumia tuli niukasti, ja palveluita kartoittaessa ja kootessa huomattiin, että kolmannen sektorin toimijoita, ja etenkin palveluntarjoajien yhteystietoja Espoon ja Kauniaisten alueelta oli aluksi haastavaa löytää. 

Kartoitusta tehtiin ottamalla yhteyttä toimijoihin sähköpostitse ja puhelimitse. Kun kolmannen sektorin tahoja kontaktoitiin ja ehdotus Palvelukarttaideasta esitettiin, vastaanotto oli osin nihkeä. Palvelukartta-alustan toimivuutta kyseenalaistettiin, sillä aiemmat yritykset samankaltaisten karttojen kanssa olivat epäonnistuneet. Syiksi esitettiin muun muassa:

  • ylläpitämisen vaivalloisuus,
  • vastuuhenkilöiden ja palveluiden jatkuva muuttuminen, sekä
  • kielivalikoiman suppeus.

Esille heitettiin myös kysymys: Miten ikääntynyt voisi osata käyttää digitaalista Palvelukarttaa, jos se ei nuoreltakaan luonnistu? 

Selkeyttä alustan käyttöön

Osa kontaktoiduista palveluntarjoajista kyseenalaisti alustan toimivuutta. Myös opiskelijat pohtivat että Palvelukartta voisi olla toimivampi työkalu, jos sillä olisi aktiivisia ylläpitohenkilöitä — tällöin Palvelukartta pysyisi ajan tasalla. Kartan käytöstä olisi hyvä olla myös jonkinlainen ohjeistus tai esimerkiksi sivun oma chatti, jossa palveluasiantuntija voisi vastata käyttäjien kysymyksiin. Tällä hetkellä Palvelukartan käyttö on niin haastavaa, että jopa jatkuvasti tietoteknisiä laitteita ja palveluita käyttävillä henkilöillä on ongelmia sen käytössä. 

Palvelukartta on ideana hieno, mutta toteutus tällaisenaan vajavainen ja sekava. Konseptia tulee kehittää, sillä sivun tulisi olla helposti käytettävä ja selkeä. Tämä lisäisi toimijoiden halukkuutta liittyä osaksi Palvelukarttaa ja samalla täyttäisi Palvelukartan tavoitteen tuoda mahdollisimman suuri osa palveluista helposti saataville yhteen paikkaan. 

Lähteet: 

Jyväkorpi, s., Havas, A., Urtamo, J., Karvinen, J. 2014. Ikäihmisten liikunta ja ravitsemus. Opas ohjaustyöhön. Viitattu 9.12.2020. https://www.voimaavanhuuteen.fi/content/uploads/2016/04/LIIKUNTA_JA_RAVITSEMUS_VALMIS.pdf 

UKK-instituutti. 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Viitattu 3.12.2020.  https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , | Jätä kommentti

Elämän pituinen matka

  • Kirjoittaja:
  • Katja Stenholm, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Mitä saadaan, kun laitetaan yhteen kaksi geronomiopiskelijaa, kaksi fysioterapeuttiopiskelijaa ja yksi sairaanhoitajaopiskelija? No luonnollisesti toimiva ja vahva projektiryhmä, jonka tarkoitus on päivittää helsinkiläisten senioreiden liikuntapalvelutarjontaa sähköisellä alustalla, eli Palvelukartta.hel.fi. Alla pohdintaa ryhmämme yhteisestä matkasta ja miltä tuntuu projektin tekeminen vieraiden ihmisten kanssa tärkeän asian vuoksi.

Projektia tekemässä – tiimityötä

Oliko kaikki sittenkään aivan näin selkeää ja vaaleanpunaista? Ehkei sentään. Viisihenkinen projektiryhmämme muodostui yhteisessä Teams-palaverissa aivan sattumalta. Kahta ryhmämme jäsentä lukuun ottamatta kukaan ei tuntenut toisiaan etukäteen. Meillä kaikilla oli omat vaiheemme meneillään niin elämässä kuin opiskelussakin. Yhteinen päämäärä antoi kuitenkin toiminnalle suunnan ja tarkoituksen. Olisihan tehtävämme saada Helsingin kaupungin palvelukartalle myös kolmannen sektorin palveluntarjoajat.

On aina yhtä jännittävää alkaa toimia vieraiden ihmisten kanssa uuden projektin parissa. Mielessä pyörii paljon kysymyksiä, mutta niiden ääneen sanominen arveluttaa. On kuitenkin pakko rohkaistua ja ilmaista ääneen ajatuksiaan, oltava kantaa ottava ja samalla asiallinen. On vältettävä viljelemästä huonoa huumoria, koska vieraat ihmiset voivat pahastua niistä. Tuntuu, kuin välillä sanat juuttuisivat kurkkuun ja kukaan ei ymmärtäisi, mitä haluan sanoa. Välillä on vaikeinta saada avattua suu, kun pohtii ymmärsivätkö kaikki muut tämän asian, mutta minä en? 

Elämme etäyhteyksien aikaa maailmassa vallitsevan tilanteen vuoksi. Tämä aiheuttaa haasteita yhteistyökumppaneille, opettajille ja meille opiskelijoille. Jälleen täytyy kerätä itsensä ja pitää etäpalavereita, esitellä itsensä ruudun ääressä tuntemattomille ja osallistua keskusteluun. Kuunteleeko minua kukaan ja voitanko ahdistuksen huonosta hiuspäivästä olemalla kaikkien katseltavana siinä kaikkine virheineni? Vaikka sydän hakkaa ja kädet hikoavat, on vain tartuttava haasteeseen. Tämä on kuitenkin omaksi parhaaksemme ja kokemusten jälkeen olemme valmiimpia tarttumaan työelämän tarjoamiin uusiin haasteisiin ja projekteihin. Näin haluan uskoa ja siksi olen tässä. Jälleen uutta oppimassa, kirjoittamassa elämäni ensimmäistä blogikirjoitusta. Tuomassa opiskelijan ääntä tähän maailmaan. Toisille projektityöskentely on luonteva tapa oppia asioita – toiset meistä joutuvat ponnistelemaan hieman enemmän.

Emme nimenneet ryhmällemme projektinvetäjää.  Jaoimme työt tasapuolisesti ja jokainen huolehti omista tehtävistään. Ehdoton vahvuutemme oli ryhmäläisten erilaisuus ja jokainen sai vaikuttaa omiin vastuualueisiinsa. Olemme tehneet paljon työtä, etsineet ja löytäneet joitakin uusia toimijoita palvelukartalle. Projektin parissa jatkossa työskenteleville jää vielä työsarkaa, mutta aihe on hedelmällinen ja tarpeellinen. Pidetään seniorit kartalla!

Uutta oppimassa

Hei, olen Katja, 39- vuotias geronomiopiskelija Klaukkalasta. Elämääni kuuluu paitsi opiskelua, kaksi lasta ja mies, musiikkia sekä liikuntaa. Olen aina halunnut kirjoittaa blogia ja nyt siihen löytyi tilaisuus koulun projektin myötä 🙂 Tämä olkoon myös jatkossa tapani kuvata opintomatkaani geronomiksi.
Elämä on meidän, se on tässä ja nyt, joka päivä elettävänä. Tehdään siitä elämisen arvoista.

Katja Stenholm, 2. vuoden geronomiopiskelija Metropoliasta

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Seniorit tikissä digiaikaan

  • Kirjoittajat:
  • Fatima Tawil, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Evi Levander, Metropolia Ammattikorkeakoulu,
  • Hanna Siljander, Laurea ammattikorkeakoulu,
  • Emma Tenhunen, Laurea ammattikorkeakoulu 

Tikissä, kondiksessa, hyvässä kunnossa – sanoja, joilla määrittelemme, kuinka hyvässä kunnossa fyysisesti olemme. Määreet mielletään kuvaamaan nuoria tai korkeintaan keski-ikäisiä. Miten TIKISSÄ-sana voisi liittyä senioreihin, +65-vuotiaisiin? ”Seniorit tikissä” on hanke, joka kokoaa pääkaupunkiseudun senioreille liikuntapalveluita tarjoavat liikuntapaikat samoihin kirjoihin ja kansiin tai samaan tiedostoon – digi, digi.

Korona pysäytti liikkeen – mikä on liikkumattomuuden hinta?  

Yllättäen ja todella nopealla aikataululla viime keväänä koko Suomi veti käsijarrua. Korona – vakava, arvaamaton ja nopeasti leviävä virus, tuli osaksi arkeamme. Hätätilanteessa on tärkeintä suojella heikompia ja hauraampia ihmisiä – niitä, joille tauti voi olla kohtalokas. Senioreille annettiin suositus pysyä kotona ja välttää ulkopuolisia kontakteja.  

Kyselymme vastauksista kuului huoli senioreiden liikkumattomuudesta liikuntapalveluiden ollessa tauolla. Tiedetään, että liikunta on senioreille erityisen tärkeää ja liikkumattomuus vaikuttaa toimintakykyyn ja arjessa pärjäämiseen todella nopeasti – lihasvoima ja tasapaino heikkenevät ja kaatumisriski kasvaa.  Yhdessä liikkuminen oman ryhmän ja ohjaajan kanssa on monelle seniorille myös tärkeä sosiaalinen kontakti. Liikuntaryhmässä pidetään huolta toisista ja kysellään perään jos joku on ollut useamman kerran pois. Me-henki on tärkeä syrjäytymisen ja yksinäisyyden estäjä!

Kyselytutkimus senioreiden (+ 65-vuotiaiden) liikuntapalveluista koronapandemian aikana

Teimme Seniorit tikissä -hankkeeseen liittyvän kyselytutkimuksen senioriliikunnan palveluntuottajille pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja kysyimme miten koronapandemia vaikutti senioreille tarjottaviin liikuntapalveluihin? Koronapandemian rajoitusten vuoksi kunnalliset palvelutarjoajat sulkivat ovensa määräajaksi ja yksityiset vähensivät liikuntaryhmiä ja pienensivät tuntikiintiöitä taatakseen asiakkaidensa turvallisuuden. Nämä muutokset vaikuttivat välittömästi senioreiden perinteiseen liikuntatarjontaan. Senioriasiakkaiden jäädessä rajoitusten vuoksi kotiin piti keksiä uusia palveluita. Kyselyyn vastanneista (N=18) yli 50 % otti uusia senioreille kohdennettuja liikuntapalveluita käyttöön heti keväällä. Uusia palveluita olivat mm.

  • etänä pidettävät ryhmäliikuntatunnit
  • tallenteet kotisivuille
  • uusia konsepteja ohjattuun ulkoliikuntaan
  • tuki asiakkaiden omatoimiliikuntaan
  • verkko-opetuksena toteutetut liikuntakurssit
  • erilaiset online-tunnit
Kuvio 1. Vastausten (N=18) jakautuminen kysymykseen ”Oletteko ottaneet pandemiarajoitusten myötä käyttöön uudenlaisia liikuntapalveluita seniori-kohderyhmälle?”

Kysyessämme vastaajilta jäävätkö uudet liikuntapalvelut heidän valikoimiinsa arvioi noin 2/3 uusia palveluita kehittäneistä, että uudet palvelut jäävät tai mahdollisesti jäävät palveluvalikoimaan tulevaisuudessa.

Digi senioreiden liikuttajana  

Kyselymme tuloksista ilmeni, että useimmat uusia palveluita valikoimiinsa ottaneet palveluntarjoajat olivat keskittyneet erilaisiin verkossa tuotettuihin digitaalisiin palveluihin. Monet vastaajat kokivat uusien verkossa toteutettavien palveluiden toimivan senioreiden osalta ja kehuivat kuinka hyvin seniorit ovat ottaneet uudet palvelut käyttöön ja oppineet niitä käyttämään.  

”Ikäihmiset ovat ottaneet upean digiloikan osatessaan käyttää verkkojumppia.”

Vielä on paljon tekemistä digitaitojen oppimisessa ja opettamisessa sekä erilaisten ohjelmistojen käyttäjäystävällisyyden kehittämisessä, mutta ihminen on oppivainen iästä huolimatta; ”Seniorit ovat ottaneet digitaidot hienosti haltuun ja uskomme, että verkko-opetus on tullut jäädäkseen osaksi palvelurakennettamme.”

Tämän kyselytutkimuksen tulosten pohjalta senioriliikuntapalveluita tarjoavien yritysten kannattaisi panostaa digipalveluiden kehittämiseen. Digipalvelut voisivat olla myös hyvä uusi ansaintakeino ajassa, jossa koronapandemia rajoituksineen on verottanut liikuntatoimijoiden tuloja rankalla kädellä. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen (2020) mukaan liikunta-alan yritysten taloudellinen tilanne on huonompi kuin yrityksillä keskimäärin ja liikevaihto on vähintään puolittunut koronapandemian ja -rajoitusten vuoksi 59 %:lla liikunta-alan yrityksistä. 

Verkossa tapahtuva liike ei korvaa läsnäoloa ja yhdessä tekemistä, mutta se on hyvä korvike poikkeusoloissa estämään liikkumattomuutta. Pysytään tikissä!

Lähteet

Rantanen, Taina & Portegijs, Erja. 2020. Koronan aiheuttamat muutokset 75, 80, ja 85-vuotiaiden liikkumiseen kodin ulkopuolella. Teoksessa: Kantomaa, Marko (toim.) Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2, 40–42.  

UKK-instituutti, 2020. Liikunta ja ikääntyminen. Saatavana osoitteessa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ luettu 6.12.2020  

Koronapandemian akuutit vaikutukset liikuntatoimialaan 2020. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:1 

Kategoriat: Yleinen | Avainsanoina , , , , , | Jätä kommentti